Turun linnan isossa linnantuvassa ahkeroidaan nyt täyttä päätä, sillä perjantaina 7.5. aukeaa kesän päänäyttely, Hämeenlinnan ja Savonlinnan jo kiertänyt
Leijona ja kotka - autonomian aika Suomessa. Näyttely on esillä 17.10.2010 asti.
Oma panokseni tähän tuotantoon koski lähinnä autonomian ajan sotilasaseita (rakeisen utuisina kuvan vitriinin vasemmassa laidassa). Vanhempia venäläisiä aseita meillä ei monta ole, mutta 1800-luvun alun piilukkoisia ja hieman myöhempiä nallilukkoisia ampuma-aseita kuitenkin löytyi, samoin muutamia teräaseita. Rihlattu
Lüttichin tussari (valmistuspaikkansa Belgian
Liégen saksankielisen nimen mukaan) on todennäköisesti kuulunut Suomen kaartille, jolla oli niitä koekäytössä. Mukana on myös kaukasialaisia kindjal-tikareita, kenties suomalaisupseereiden matkamuistoja tuolta rauhattomalta alueelta? Jonkinlainen erikoisuus on myös opetuskäyttöä varten lukon kohdalta halkaistu
Berdan II M1870, Venäjän armeijan ensimmäinen takaaladattavaksi alusta alkaen suunniteltu ase.
Aseiden ehdoton helmi on kuitenkin toisaalla näyttelyssä esillä oleva, turkulaisen asesepän Abraham Tillbergin keisari Aleksanteri I:lle valmistama sapeli. Tupen kuvissa on mm. kuvattu Napoleonin sotien voittajat, Itävallan keisari
Frans I, Preussin kuningas
Fredrik Wilhelm III ja
Aleksanteri itse. Ase valmistui 1818 ja luovutettiin Aleksanterille seuraavana vuonna Pietarissa. Sapeli palautui myöhemmin keisarillisena lahjana Suomeen ja on kuulunut Turun museokeskuksen kokoelmiin vuodesta 1954. Tillbergin kerrotaan valmistaneen loistoaseita myös Ruotsin kuningas
Kustaa IV Aadolfille ja itselleen
Napoleon I:lle.
8 kommenttia:
Todella mielenkiintoista, mistä löydän aukioloajat?
Ensimmäisestä linkistä. :-)
Tai sanotaan vielä että Turun museokeskuksen toimipisteiden aukiolo on sen verran eläväistä että ajat kannattaa tarkistaa museon verkkosivuilta ennen vierailua.
No niin, kaiken oppii kantapään kautta. Tuo eka linkki oli ensin intran sivuille. Nyt sen pitäisi näkyä kaikille.
Pankaa nyt se Aleksanterin miekka piiloon, ennen kuin hesalaisbandiitit tule ja vie senkin!
Luulin, että Venäjän armeijan ensimmäinen takaa ladattava ase oli Krnk (nimi kertoo aseesta kaiken oleellisen) ja että nuo "Berdankat" korvasivat sen Balkanin sodan aikana. Ensin kaartin rykmenteissä. Tosin samaan aikaan kun iso osa armeijasta taisteli vielä suustaladattavilla musketeilla. Olinko aivan väärässä? En muista mistä tämän luin. Olikohan joku Osprey...
Hieno blogi! Kiitos kutsusta.
Hyväri
Et suinkaan ole vääräsää, ansa oli tuossa "alusta alkaen takaaladattavaksi suunnitellussa". Krinka oli konversioase eli suustaladattava ns. kuuden linjan kivääri oli muutettu takaaladattavaksi lisäämällä siihen tarvittava lukkolaite. Sikäli kuin tiedän, kaikissa suurvalloissa kehiteltiin häthätää jokin vastaava jutska siinä vaiheessa kun entinen kiväärikalusto vanheni käsiin yhdessä yössä. Joka laukausta varten erikseen ladattava "pertaani" muiden maiden vastaavine malleineen taas vanheni siinä vaiheessa kun keksittin lisätä aseeseen patruunalipas, siirtymisestä savuttomaan ruutiin nyt puhumattakaan. Itse asiassa, jos aseita keräilisin, niin nämä 1850-1890 välin viritelmät olisivat aika mielenkintoinen keräilysuunta, ja lupavapaitakin lisäksi. Epäilen vain että hieman kalliimpia taitavat olla kuin 1900-luvun pulttilukkokiväärit.
Onnittelut näyttelyn valmistumisesta!
Lähetä kommentti