Markku Kuisma on otskoinut taloushistoriasta kertovan osuutensa Pörssipolska päättyy. Tämä oli oikeastaan mielenkiintoisin kolmannes koko kirjasta, kertomus Venäjän sotatilausten luomasta talouskuplasta joka puhkesi vallankumouksen myötä. Mieleeni tuli ensimmäisen kerran ihmetellä miten Venäjän väliaikainen hallitus katkaisi kaikki armeijansa tilaukset Suomesta ja silti vakuutteli länsiliittolaisilleen jatkavansa sotaa, ja antoi täten bolsevikeille näiden vahvimman aseen, lupauksen välittömästä rauhasta.
Kai Häggmanin Kynällä ja kiväärillä kertaa varsin tutun tarinan kirjailijoiden osallistumisesta yhä jyrkkenevään kahtiajakoon vuoden 1917 lehtikirjoituksissa. Muiden muassa Algot Untola tai Ilmari Kianto suolsivat tekstiä, joka oli silkkaa vihakirjoittelua tämän päivän ja minkä hyvänsä ajan mittapuulla. Kianto jopa vertaili osapuolia niin, että punaiset nauttivat perverssistä rääkkäämisestä, mutta valkoisten nautintona oli "rehellinen tappaminen". Untola ammuttiin matkalla teloitettavaksi, mutta Kianto jatkoi sotaansa samana vuonna vielä Vienassa.
Ennen kaikkea tämä kuitenkin on kuvateos, ja kuvatoimittajan on toiminut Jukka Kukkonen. Mukana on toki tuttujakin kuvia, mutta paljon ainakin minulle ennennäkemättömiä. Venäjän laivasto juhlavalaistuksessa Helsingin pohjoissatamassa on sumuisuutensa vuoksi suorastaan aavemainen, ja hieno on myös varhainen autochrome-värikuva valokuvaaja Harald Rosenbergin siskosta makailemassa ja lukemassa jugendsohvalla - kengät jalassa. Bongasinpa sentään yhden virheenkin: sivulla 175 ei suinkaan ole englantilaisia sukellusveneitä, vaan venäläisiä Bars-luokan veneitä - kuten nimistäkin olisi voinut päätellä, sillä britit eivät nimenneet Itämerellä toimineita veneitään.
Kirjan lopussa on myös esitelty tuon ajan (helsinkiläisiä) valokuvaajia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti