Rakveren linna

Rakveren kaupunki sijaitsee satakunta kilometriä itään Tallinnasta. Nähtävyyksiä siellä ei monta ole, niistä mahtavimpana kuitenkin kukkulalla sijaitseva saksalaisen ritarikunnan linna, joka saksaksi tunnettiin nimellä Wesenberg. Linna raunioitui 1600-luvun alussa, niissä Suomen historiastakin tutuissa Kaarlen ja Sigismundin taisteluissa. Restauroitunakin suurin osa sen tiloista on kylmillään, minkä näin talvisaikaan hyvin huomasi.

Yhdistetyn lipunmyynnin ja museokaupan kautta pääsi luostarina toimineeen päälinnan pihalle.

Koska linna oli talviteloillaan, olivat alakerran tilat enimmäkseen kiinni. Viinikellariin saattoi vain kurkata...

ja shakkinappulatkin odottivat vielä kesää.

Liivinmaan sodan skotlantilaisille palkkasotureille omistettuun kabinettiin pääsi kuitenkin sisälle..

Sisäpihan holivikäytävän seinillä oli asiaan kuuluvaa informaatiota, kuten kartta hengellisten ritarikuntien toiminta-alueista: johanniitat ja temppeliritarit Pyhällä maalla, saksalainen ritarikunta ja kalpaveljet Baltiassa, ja Pyreneiden niemimaalla oli taas omat ritarikuntansa.

 Portaita pääsi yläkerran käytävälle...

ja vain raunioina säilyneisiin linnan osiin.

Takaisin parvikäytävälle, jossa kapitulisalin seinä paljastuukin kankaaksi.

Kylmillään olevassa kapitulisalissa oli saksalaisen, ja muidenkin ritarikuntien heraldiikkaa, seinillä kopioaseita kokeiltavaksi, ja kaikenlaista muutakin rekvisiittaa.

Salin takaosan kappelintapaisessa...

 komeili kerrassaan Gentin alttaritaulu! :-)

Viereinen refektorio eli ruokasali oli sisustettu nukketeatterin tarpeisiin, seinillä Vaasa-suvun kuninkaita, rakverelaisten hallitsijoita siinä missä meidänkin silloin aikoinaan.

Parvelta pääsi myös pää- ja esilinnan väliselle muurille...

jolta avautui näkymä esilinnan laajalle pihamaalle,

Takaisin alas, ja pää- ja esilinnan väliseen porttikäytävään, josta ovi avautui toisaalta jonkinlaiseen alkemistin pajaan...

ja toisaalta yhteen harvoista lämmitetyistä tiloista, pieneen museonäyttelyyn linnan arkeologisista löydöistä. Näyttelystä ei tässä sen enempää, sillä Kaisa Kyläkoski on valokuvannut vitriinit blogiinsa, ja lisäksi muutamia löytöjä esitellään linnan historiasivuilla.

Esilinnan pihalla on epäilemättä vilkasta kesäkauden tapahtumissa, ja oli sinne nytkin muutama kävijä meidän lisäksemme saapunut. Tässä portti, jonka kautta pihalle tullaan.

Aitauksessa oli eläinkunnan edustajia.

Rekvisiittaa oli pihalla moneen lähtöön.

Esilinnan pääportti ympäröivine rakenteineen.

Portin suojana itään päin olleeseen, ja iältään myöhäisempään pyöreään, tai oikeammin puolipyöreään torniin pääsi myös vilkaisemaan, mutta paljon siellä ei nähtävää ollut, vain kokoelma tykinkuulia...

ja käymälä.

Esilinnan vierustoilta löytyi myös "punaisten lyhtyjen alue" asiaan liittyvine teksteineen ja kuvineen...

sepän paja...

ja rakkauden puutarha toivomuslähteineen (viimeksi mainittu lupasi toteuttaa toiveet kolmen kuukauden kuluessa).

Mutta ei ollut seppää ahjonsa ääressä, eipä rakastavaisiaakaan. Sen sijaan paikalla oli kärttyisäksi varoiteltu aasi.

Kun on vielä ihmetelty pari tykkikopiota, nimittäin keskiaikainen...

ja 1600-luvun ruotsalainen...

ja kiivetty katsomaan miltä linna näyttää länsimuurin puolustustasanteelta käsin...

on aika poistua museokaupan kautta. Mutta ei vielä linnavuorelta, sillä sen pohjoispäässä on Rakveren tunnukseksi tullut virolaistaiteilija Tauno Kangron veistos vuodelta 2002, jolloin Rakvere vietti 700-vuotisjuhliaan. Se esittää alkuhärkää eli tarvasta. Teos on kustannettu lahjoitusvaroin ja jalustaa kiertää lahjoittajien lista. Suomesta, varsinkin Lapualta, oli paljon yrityksiä ja yhdistyksiä, mutta Turusta bongasin vain Turun lihaelintarviketyöläisten ammattiosasto 71:n.

Rakveren linnan kotisivut.