Liki ilmaisista bussimatkoista huolimatta pääkaupunki tuntuu olevan niin kaukana, ettei sen näyttelyihin tule lähdettyä. Onneksi on työtovereita jotka saavat aikaiseksi lähteä, ja tuoda ystävällisesti näyttelyjulkaisuja mukanaan. Tässä pari viimeaikaista.
Renessanssi. Nyt! Rafelista Tizianiin oli esillä Kansallismuseossa 23.9.2016 - 15.1.2017. Kiertonäyttelyn teokset ovat peräisin remontin vuoksi suljetusta
Brescian museosta, ja kun kansainvälinen näyttely on kyseessä, on näyttelyjulkaisunkin alussa koko joukko korkeiden viskaalien esipuheita. Niitä seuraavat Matti Klingen ja Minerva Keltasen taustoittavat artikkelit, ja itse teoksiin päästään sivulla 20. Maalaukset esitellään yksi per aukema, kuva vasemmalla, italiasta käännetty teksti lähdeviitteineen oikealla.
Italialaismestareiden uskonnolliset maalaukset eivät jaksaneet kiinnostaa siinä määrin kuin aikalaismuotokuvat, joista meitä katsovat aitojen renessanssi-ihmisten kasvot. Maalausten lisäksi on esitelty muutama mitali, mutta ei harmi kyllä muuta aikakauden esineistöä, jota näyttelyssä kuvien perusteella oli.
Bongattu fakta: olkapäillä kannettu
soopelistoola houkutteli kirput pois kantajastaan stoolaan.
Bongattu virhe: kahvan päässä oleva miekan osa ei ole "nuppi" vaan ponsi.
Asetelma - Elämä tarjottimella oli esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 29.9.2016–8.1.2017. Teoksia on Suomen lisäksi Ruotsista ja Virosta, mutta silti on selvitty yhdellä esipuheella. Varsinainen sisältö koostuu Minna Tuomisen katsauksesta 1600-luvun alankomaalaiseen maisemamaalaukseen. Tekstin lomaan on sijoitettu siihen viittaavaa kuvitusta, toisaalta lopussa on koko näyttely (pienempinä) kuvina, joihin myös viitataan eli kirjaa saa plärätä edes takaisin.
Aikakauden maalarit saavuttivat virtuoosimaisen taidon kuvata eläimiä, kasveja ja esineitä, koottuna asetelmiksi, joiden symboliikka heijasti vaurastuneen porvariston riemua rikkaudestaan, mutta myös tietoisuutta sen katoavaisuudesta. Näyttelyn jatkoksi on lisätty nykytaidetta, joka kieltämättä on omiaan korostamaan vanhojen mestareiden taituruutta, jos sen nyt näin muotoilisi. Mukana on myös pari 1600-luvun esinemaailman edustajaa: Delft-maljakoita ja nautilus-pokaali.
Bongattu fakta: Hollantiin tuotiin 1600-luvulla sitruunoita Välimeren maista suolavedellä täytetyissä tynnyreissä.
Bongattu virhe: Carolus Clusius ei 1593 tavannut Leidenin yliopiston puutarhan johtajaa, vaan hänestä itsestään tuli sen johtaja.
Hyviä hankintoja molemmat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti