Prusin Linnasmäki

Teoksen Turun kaupungin historia kivikaudesta vuoteen 1366 esihistoriaa käsittelevässä osuudessa Ella Kivikoski kertoo Turun alueen muinaislinnoista:

Seudun muista muinaislinnoista on Prusin Linnasmäki, Maarian kirkolta kilometrsin verran koilliseen, pyöreä puuton kallio, jonka pohjoispuoli on jyrkkä. Loivempaa etelälaitaa kiertää vuoren laella suurista kivistä tehty pahasti rauennut valli.

Näinkin lähellä kotikulmia sijaitsevaa muinaismuistoa piti eilen lähteä etsimään. Muinaisjäännösrekisteri kertoo kyllä sijainnin ja paljon muutakin, mutta paikan päällä Räntämäessä sinne löytäminen ei ollutkaan niin helppoa. Minkäänlaista sinne osoittavaa kylttiä emme mistään suunnasta ko. metsäaluetta kiertäessämme löytäneet, mutta Turun kristillisen opiston vasemmalta puolen (parkkipaikalta katsoen) onnisti.

Mitän viitoitusta ei sielläkään ollut, ja remontti käynnissä, mutta rakennustarvikekasojen välistä puikkelehtimalla löysimme kuin löysimmekin polun joka vei lupaavan näköisen kallion juurelle.

Puuttomaksi ei ryteikön peittämää kalliota enää voinut sanoa, mutta muutoin kuvaus piti paikkansa: kivet olivat suuria ja valli pahasti rauennut.

Mäen yli kulkeva korkea aita muistutti että sen pohjoispuoli kuuluu puolustusvoimille.

Kivikoskella oli paikasta vielä muutakin sanottavaa:

Mainittakoon vain, että Prusin linnasmäen alapuolella on lähde, josta Gananderin mukaan on käytetty nimeä Kapeetten hauta.

Pikaisella katselulla ei lähdettä löytynyt, eikä enempi pöpelikössä rymyäminen helteessä houkutellut. Lähde jäi löytymättä, mutta kukaties innokkaampi paikallishistoriallinen löytöretkeilijä sen tietäisi? Houkuttelevan vaihtoehtohistoriallisen spekulaation lähteen yhteydestä Ranskan Capet-sukuunkin jätän tällä kertaa väliin.

Tarkennus: netistä löytyvän suomennoksen mukaan Ganander kirjoitti tarkalleen ottaen näin:

"Räntämäen kirkolta pohjoiseen, maantien oikealla puolella, on linnana ja linnoituksena palvellut vuori. Peltoaitauksessa vasemmalla puolella on kuoppa, joka kuivatetaan kaksi kertaa syksyllä ennen talven tuloa. Paikkakunnalla sitä kutsutaan Kapeetten haudaksi - näin sen itse v. 1766."