Kuvan riipus kuuluu Turun museokeskuksen kokoelmiin, joihin se on luetteloitu vuonna 1951. Mukana on tullut paperilappu, jossa seuraava teksti: Enligt sägen skall första bokstafven af hvarje sten tillsammans bilda ett ord. Amethyste, Malachite, Iaspis, Turquoise, Iade (Safir), Emerande - AMITIÉ (ystävyys). Lisäksi kerrotaan, että koru on hankittu Tukholmasta Kustaa III:n aikana, ja että se on pitkään kuulunut turkulaiselle Trapp-suvulle.
Vihreaä malakiitin voi tunnistaa ylhäältä oikealta, siitä vastapäivään on punainen jaspis, vaaleansinertävä turkoosi, sininen safiiri (mutta miksi se on nimetty "jadeksi"?) ja vihreä smaragdi. Varsinainen ongelma on A niinkuin ametisti, jonka pitäisi olla väriltään violetti. Korussa on kuitenkin sillä kohtaa vihreä kivi. Korvattiinko alkuperäinen ametisti sillä vai onko tarina alunperinkään totta?
Kuva: TMK
4 kommenttia:
Esineimmeisenä varmaan tiedät korusta paljon enemmänkin? Googlailin omasta kiinnostuksestani esiin hieman lisätietoa, blogiteksti Alphabet of Gems: The Language of Stones During the Regency vaikuttaa aika asialliselta ja perusteelliselta.
Haa, hienoa että joku kävi koukkuun! Korut eivät todellakaan ole ydinosaamisaluettani ja perimätietoon minkä hyvänsä esineen osalta olen jo tottunut suhtautumaan skeptisesti. Jotain hämärää tässäkin on: jos kirjainlyhennekorut (acrostic jewelry) keksittiin vasta 1800-luvun alussa, miten sellainen on voitu hankkia Tukholmasta jo ennen vuotta 1792? :-)
No, jos korut oikeasti keksittiin Ruotsissa, ranskalaiset kopsas idean eivätkä kertoneet alkuperästä enkuille? Tai sitten todennäköisemmin joku keksinyt tuon alkuperästoorin omasta pikku päästään. Turussa kun osataan jutun kerronta, eikö totta?
Verkkosivuja selaillen yleisin väite on, että nämä korut olivat yleisiä viktoriaanisella ajalla ja siihen ne olisin itsekin yhdistänyt ennen verkkosurffailuani.
Pääsääntöisesti näiden perimätietojen ongelma on se, että esinettä pidetään vanhempana kuin se on. Sama juttu kivikirkkojen kanssa: kun Hiekkasen tutkimus "nuorensi" niitä, nousi kauhea metakka. En ymmärrä sitä. Kai nyt tarkentunut tieto on parempi kuin perusteettomat oletukset?
Ja tietysti toisten hallitsijoiden hallituskaudet ovat suositumpia kuin toisten. Kustaviaanisella ajalla on meillä oma hohtonsa, kuten Katariina Suuren ajalla Venäjällä.
Lähetä kommentti