Kaikki Suomen kivikirkot eivät ole keskiajalta, ei myöskään Paimion Pyhän Mikaelin kirkko, joka rakennettiin 1680-luvulla.
Keskiaikaisten kirkkojen kellotapulit tapaavat olla 1700-luvulta, mutta tämä rakennettiin samaan aikaan kuin itse kirkko, puista yläosaa on sittemmin uusittu.
Vanhalta vaikutti myös kellotapulin ovi.
Kirkon länsipäädyn oven yläpuolella on muistolaatta kirkon rakentaneelle Henrik Florinukselle, oikealla puolella Paimion kappalaisena toimineelle Johan Wegelius vanhemmalle, ja vasemmalla 1800-luvulla kirkossa saarnanneelle Fredrik Gabriel Hedbergille.
Vaan sisällepä ei kesällä 2024 asiaa, mikrobit olivat tehneet tuhojaan kirkossa.
Kirkon eteläpuolella on kaksi muistomerkkiä sankarivainajille, lännempänä Paimion omille. Talvisodassa kaatui 36 ja talvisodassa 72 paimiolaista.
Idempänä on Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkki. Varsinaista Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkiä Paimiossa ei ole.
Flaneurin huomion herätti myös tämä kirkkomaan eteläreunan komea pensasaita.
Toivottavasti paimiolaiset saavat kirkkonsa sisäilmaongelman korjattua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti