Suuren isänmaallisen sodan sankaritkin olivat täällä vielä kunniassaan.
Joen yli menevässä sillassa oli muisteltu kaikki kaupungin nimet, alkaen saksalaisesta muodosta Rositten.
Ensimmäinen kohde oli linnavuori jonne saksalainen ritarikunta perusti linnan vuonna 1285.
Juurella oli linnavuoren legendaan liittyvä taideteos.
Millainen linna mäellä lieneekään ollut, ei siitä valitettavasti ollut paljoa jäljellä...
vain kaari ja pala seinää...
ja perustusten jäänteitä.
Tämäkin kiviseinä lienee ollut osa ristiritareiden linnaa.
Mäeltä oli näkymä matkamuistokauppaan...
josta tuli ostettua muki, magneetti ja Latgallian lippu, ei kuitenkaan pinssiä suuresta valikoimasta huolimatta. Mikähän pointti olisi ollut 1.50 € -pinssissä?
Matka jatkui pääkadulle, jossa oli mm. tämä Latvian yhteinäisyydelle omistettu veistos, kahdesti kaadettu ja kolmasti pystytetty.
Lattgallia on aina ollut monien uskontokuntien maakunta, tässä ortodoksinen kirkko.
Museon edustalla oli pronssiin valettu runoilija Antons Kūkojs kirjoineen.
Museosta lisää seuraavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti