Venetsia oli myöhäiskeskiajalla Välimeren alueen suurvalta. Italian sotien (1494-1559) mutkikkaissa käänteissä se kuitenkin joutui Cambrain liiton sodassa taistelemaan mahtavaa liittokuntaa vastaan ja sen koko olemassaolo näytti joutuvan vaaraan Agnadellon taistelun (1509) jälkeen. Paavi Julius II tuli kuitenkin toisiin aatoksiin liittolaisensa Ranskan menestyksen johdosta ja La Serenissimalle avautui tie pois eristyksestä johon se oli joutunut.Tätä diplomatian käännettä kuvaa Felix Gilbertin case study The Pope, His Banker, and Venice. Pankkiiri oli rikas ja vaikutusvaltainen Agostino Chigi, jonka Julius II lähetti Venetsiaan tekemään tarjousta josta nämä eivät voineet kieltäytyä: selvää rahaa sitä vastaan että Venetsia jatkoi taistelua ranskalaisia vastaan, nyt paavin armeijan rinnalla.
Raha oli kuitenkin vain lainaa, vieläpä varsin mutkikkain järjestelyin ja liittyen aineeseen, joka harvinaisuutensa vuoksi oli tuolloin suorastaan strateginen materiaali. Sitä tarvittiin tekstiili- ja lasiteollisuudessa ja sen nimi oli aluna. Alunaa oli saatu Vähästä-Aasiasta, mutta sen tuotantoalue oli tuolloin joutunut turkkilaisten haltuun. Vuonna 1461 sitä kuitenkiin löydettiin Kirkkovaltion alueelta Tolfasta. Paaville löytö oli suoranainen taivaanlahja: aluna julistettiin paavin monopoliksi, jolla oli tarkoitus rahoittaa vastaiset ristiretket turkkilaisia vastaan.
Chigi oli saanut Tolfan kaivosten tuotannon hoitaakseen joten ehdotus Venetsialle oli seuraava: luopua Vähän-Aasian alunan laivauksesta ja tyytyä Tolfan alunaan, jota tuli ostaa tiettyyn hintaan ja myydä hankintahintaa halvemmallaa Chigin bulvaanille, tällä vältettiin katolisen kirkon koronkiskontakielto. Pantiksi Chigi sai San Marcon ja Venetsian aateliston jalokiviä.
Agostinho Chigi hankki Rooman Trasteveresta palatsin, jonka sisustuksesta vastasivat renessanssin johtavat taiteilijat. Rakennus oli Villa Suburbina, tänään se tunnetaan nimeltä Villa Farnesina. Palatsin rakennuttaja on haudattu Santa Maria del Popolon kirkkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti