Taannoisella opastetulla kierroksella kohteena oli myös Åbo Akademin ylioppilaskunnan talo Kåren.
Rakennus on Erik Bryggmanin suunnittelema, ja valmistunut kahdessa osassa. Vasemmalla oleva valkoinen juhlasalirakennus on vuosilta 1935-36, ja keltainen asuntolaosa vuosilta 1947-50.
Juhlasalin narikka on ehtaa vintagea.
Funkishenkistä ala-aulaa.
Portaikon seinien marmoritaulut kertovat karua kieltään siitä miten paljon oppilaskunnan jäseniä kaatui sodassa. Koskettava nyt kun suursota taas riehuu Euroopassa.
Yläaula...
...johtaa juhlatilaan, joka itselleni tuli 1980-luvulla tutuksi TYYn Rock-klubin keikoista ja diskoilloista. Nyt oli tilaisuus tarkastella sitä paremmassa valaistuksessa päiväsaikaan.
Salin komistus on Gunnar Clémentin seinämaalaus, al secco -tekniikalla vuosina 1947-50 toteutettu. Hans ja Disan von Rettigin rahoittaman projektin asiantuntijoina toimivat Erik Bryggman ja Lars-Ivar Ringbom, ja se kuvaa akateemista elämää 1600-luvulta 1900-luvulle.
Keskeisessä roolissa on tietysti Pietari Brahe, jonka kuvernöörikaudella kuningatar Kristiina perusti Turun akatemian.
Myös Erik Bryggman ikuistettiin, ansaitusti toki.
Lavalla seisoi käydessämme tämä ÅA:n tunnuksella varustettu puhujapömpeli.
Ikkunoista näki sisäpihalle, jota ei paljoakaan ole, koska kallio nousee siltä melko suoraan ylös Vartiovuorenmäelle. Keskiaikaista Turkuahan tämä on, ja rakennuksen eteläkulmassa on kuulemma säilytetty holvattu kellari 1500-luvulta, sitä emme kuitenkaan nähneet.
Salin takaosa näyttää vain paneloidulta seinältä, mutta sekin aukeaa baariksi ja ehkä siitäkin tuli drinkkejä joskus ostettua. Yläpuolella on oppilasjärjestöjen tiloja, ja nyt kuvaa katsellessani ihmettelen mitä julistuksia tuolta pikku parvekkeelta on mahdettu juhlakansalle antaa.
Takaisin yläaulaan panelointeineen ja pyöreine pöytineen.
Vanhan ja uuden osan raja näkyy lattiassa.
Heti rajan takana on tämä alas johtava kaunis, mutta hankalasti kuvattava portaikko. Uusi osa ei ole varsinaisesti enää funkista vaan sodanjälkeistä modernismia.
Aulassa on myös takka, tavallinen vielä rakennusaikanaan.
Aulan ikkunoista avautuu näkymä Hämeenkadulle.
Tämä tiski nyt ainakin oli auki keikka- ja diskoiltoina (ja tähän tietysti Lapinlahden lintujen biisi sinisen enkelin juomisesta diskojen samettipenkeillä).
Ravintola toimii edelleen opiskelijaruokalana, jonkun kerran tuli itsekin käytyä, nyt siellä tarjoiltiin opastusmaksuun sisältynyt purjokinkkupiirakan siivu kahvin kera (oli siis lauantai).
Sisustus ja valaistus on onnistuttu säilyttämään alkuperäisenä.
Kerroksen perällä on Argentiina-sali, tiettävästi saanut nimensä siitä että sodanjälkeistä rakentamista rahoitettiin oikeudella tuoda tuoda kahvia verotta Argentiinasta ja myydä sitä verolliseen hintaan.
Tässäpä nämä Kåren-muistelot, jotka jokaisella opiskelijasukupolvella lienevät omansa, niin suomen- kuin ruotsinkielisillä studenteilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti