Tuomiokirkkosillalta Auransillalle ulottuvalla Läntisen Rantakadun osuudella on epäilemättä Turun suurin muistolaattojen ja muiden muistomerkkien tihentymä. Ensimmäisen löytääkseen on mentävä hieman Julinin korttelin sisälle. Siellä on Sofia Saaren veistämä Juhana III:n muistopatsas.
Veistos on Casagranden pariskunnan lahjoittama. Juhana III oli perustanut korttelissa sijainneen Pyhän Hengen kirkon.
Vieläkin syvemmällä korttelin kauppakäytävässä on vitriinissä Turun museokeskuksen arkeologisiin kokoelmiin kuuluvia löytöjä, jotka todistavat että "paikalla on aina ollut ravintola".
Mutta nyt olemme jo eksyneet liian kauas aiheesta, palataan Vähätorille. Sen näyttävin rakennus on ns. Casagrandentalo, jossa onkin tapahtunut vaikka mitä. Vuonna 1809, vielä Suomen sodan kestäessä, siellä pidettiin bileet maahan hyökänneen valtion hallitsijalle. Tapahtumaa muistetaan suomen-, ruotsin ja venäjänkielisin laatoin, tässä ensinmainittu.
Yli vuosikymmentä aikaisemmin oli Pietarista tullut toisenlainen vieras. Tadeusz Kościuszko oli taistellut Puolan tappioon päättyneessä kapinassa ja joutunut vangiksi. Vapaus koitti 1797, ja matkallaan länteen hän pysähtyi Turussa. Aikaisemmin Kościuszko oli taistellut voitokkaammassa vapaussodassa Amerikan mantereella. Kyltin teksti on puolaksi, suomeksi ja englanniksi.
Samaisen kyltin alla muistetaan hieman pienemmällä suomen- ja italiankielisellä laatalla pari vuotta myöhemmin Turkuun saapunutta Giuseppe Acerbia. Italialaisen tutkimusmatkailijan Suomea ja Lappia kuvaavia kirjoja kuvituksineen on siteerattu runsaasti.
Vähätorilta poistuttaessa ohitetaan G.A. Petreliuksen suihkulähde. Allasta tukevat otukset tuovat itselleni aina mieleen Valerianin ja Laurelinen scifimaailman asukit.
Vanhan pääkirjaston jälkeen vuorossa on entinen maaherrantalo, jossa 1812 tapahtunutta Venäjän etupiiin paalutusta Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssin Bernadotten kesken ovat erityisesti venäläiset halunneet muistella. Sisäpihan puolella on Norilsk Nickelin kustantama laatta...
ja varmemmaksi vakuudeksi herroista tehtiin talon luokse kadun ja joen väliin myös näköisveistokset vuosikymmen sitten.
Trappin talossa puolestaan sijaitsi vuosikymmmenten ajan Suomen ensimmäinen yliopistoon johtava tyttökoulu, Heurlinska skolan.
Läntinen Rantakatu 7:ssä toimi sokeritehdas jo 1700-luvulla. Sitäkin on muistettu, enemmänkin arkkitehtonisessa mielessä, mutta tuleehan historiansa tunteville mieleen että raaka-aineena käytetyn ruokosokerin tuotanto Karibianmeren saarilla oli nykynäkökulmasta varsin epäeettistä.
Talossa on toiminut niin läänin- kuin kaupunginarkkitehtinä toimineen Georg Theodor Chiewitzin toimisto, myös "Chiewitzin akatemiaksi" kutsuttu. Muistolaatta on lahjoitus Ruotsista.
Jos missasin jotain, kertokaa ihmeessä.
1 kommentti:
Kiitos! Hieno listaus jolla kiusata espoolaisia perillisiä 👏🏻
Lähetä kommentti