tiistai 6. toukokuuta 2014

TKHM:n vuosijulkaisu (9-13) 1945-49

Vielä sodan aikana vuosikirjaa oli julkaistu vuosittain, mutta välittömästi sodanjälkeisinä vuosina tahti repsahti ja peräti viiden vuoden toimintakertomukset yhdistettiin samoihin kansiin.

Joka tapauksessa museotoimi katsoi eteenpäin, ja kirjan ainoa artikkeli, Irja Sahlbergin kynästä, käsitteli kohdetta, josta aikanaan tulisi uusi museokohde: Qwensel, porvaristalo 1700-luvun Turusta.  Historiallinen museo oli "tarkastuttanut sen niin perusteellisesti kuin nykyisissä oloissa on mahdollista". Ajatusta apteekkimuseosta ei vielä ollut tullut, ja museon toiveissa oli lähinnä siirtää Läntisen Rantakadun varressa oleva päärakennus osaksi Luostarinmäen käsityöläismuseota.

Sahlberg käy läpi kaupunkitalon omistajat (nimensä se oli saanut asessori ja hovioikeudenneuvos Wilhelm Johan Qwenselistä) sekä rakennushistorian niiltä osin kuin ne lähteistä on kyetty selvittämään. Artikkelin kirjoitusaikaan Qwensel näytti koko lailla toiselta kuin nykyään, olivathan mm. sen ulkoseinät vaaleaksi maalatun vaakalaisdoituksen peittämät.

Vuosikertomukset kertovat museon arjen jatkuneen poikkeusoloissakin. Turun linnaa korjattiin vuosittain sen verran kuin varat antoivat myöten. Historiallista museota vuosikymmenen ajan johtanut Nils Cleve siirtyi 1945 Suomen kansallismuseon historiallisen osaston johtajaksi ja tilalle tuli Irja Sahlbergin viransijaisuuden jälkeen Oscar Nikula.

Kokoelmatkin kartuivat, joten kirjataan se tuttuun tapaan tähän loppuun:
1944  53 päänumeroa ja 249 esinettä, viimeinen päänumero 13783
1945  42 päänumeroa ja 132 esinettä, viimeinen päänumero 13825
1946  133 päänumeroa ja 799 esinettä, viimeinen päänumero 13938
1947  85 päänumeroa ja 749 esinettä,  viimeinen päänumero 14076
1948  85 päänumeroa ja 435 esinettä, viimeinen päänumero 14195

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...