...ja idässä tästä.
Venäjän rökittäminen jatkui tuttuun tapaan, joten koalition pelaajana lastasin tanskalaisten kaksi armeijaa laivoihin ja purjehdin Itämerelle. Ruotsin laivasto kärsi tappion syntyneessa meritaistelussa...
...ja vetäytyi Tukholman satamaan. Maihinnousu Sveanmaalle tyssäsi siihen kun tajusin etteivät joukot olisi siellä huollossa. Ei kuin takaisin Juutinraumaan ja maihin Länsi-Götanmaalle, jonne huolto tulisi Norjasta käsin.
Hyökkäys menestyikin hyvin ja Ruotsin Tukholmaa puolustavat maajoukot tuhottiin. Jäljellä oli enää itse Tukholman piiritys, mutta pelattiin jo sodan viimeistä vuotta (1721), ja niin vain loppui aika kesken!
Kaiken huipuksi Venäjä romahti ja poistui pelistä ruotsalaisten vallattua niin monta provinssia että maan resurssipisteet putosivat nollaan.
Itse pelin lopputulokseen sillä ei enää ollut vaikutusta, se oli Ruotsin pienempi voitto, sen verran Pohjois-Saksan provinssien ja Länsi-Götanmaan menetys rokottivat muutoin hyvää tilannetta. Huomasin vasta lopussa, että Saksan alueet olisivat olleet arvokkaampia tanskalaisten kuin saksilaisten käsissä.
2 kommenttia:
Tulette sitten varmaan solmimaan sen lopullisen rauhan tänne Uuteenkaupunkiin ensi viikolla - 30.8.?
Olisi kyllä hauska ajatus, mutta työ vie toiseen suuntaan, Helsingforsin kaupunkipahaseen Rääveliä vastapäätä. :-)
Lähetä kommentti