Kuva: Google Maps |
National Geographicin kesäkuun numerossa oli juttu Jemenille kuuluvasta, Afrikan sarven edustalla sijaitsevasta Sokotran saaresta. Saarella elää valtavasti kotoperäisiä, siis vain siellä esiintyviä, kasvi- ja eläinlajeja. Yksi näistä on Dracaena cinnabari, varsin vaikuttava ilmestys:
Kuva: Wikimedia Commons |
Natikan artikkeli kertoo siitä miten kasvava turismi uhkaa saaren endeemisiä lajeja. Matkailijoiden suosio on uutta perua, sillä saarelle toisen maailmansodan aikana komennetut liittoutuneiden sotilaat uskoivat joutuneensa lohduttomimpiin oloihin ikinä. Time-Life Booksin julkaisemassa 39-osaisessa toista maailmansotaa käsittelevässä kuvateossarjassa ilmestyi 1980 osa nimeltä War in the Outposts, jossa aiheena ovat liittoutuneiden pitkien, ympäri maailman ulottuvien, huoltoreittien varrelle perustetut tukikohdat ja elämä niissä.
RAF perusti 1942 saarelle lentokentän ja radioaseman Intian valtameren meripelastus- ja sukellusveneentorjuntatoimia varten. Piskuinen varuskunta eli kentän reunalla teltoissa, luolissa tai hiekkasäkeistä kyhätyissä majoissa, vaan eipä tarvinnut univormunkaan olla tiptopkunnossa, ja meininki oli muutenkin rentoa. Ei kuitenkaan vaaratonta, sillä saaren hiekkaan haudattiin 10 onnettomuuksissa kuollutta lentäjää. Ajoittain maihin ajautui kuolleita tai puolikuolleita sukellusveneiden upottamien laivojen merimiehiä. Merkittävin Sokotralta käsin tehty sotatoimi oli U-852:n pommittaminen 1944 niin että miehistö joutui upottamaan sen Somalian rannikolle. Samainen saksalainen sukellusvene oli aiemmin jälkensä peittääkseen surmannut upottamansa SS Peleuksen miehistön.
Lisäksi Wikipedia tietää, että saari mainitaan Periplus Maris Erythraeissa ja Marco Polon kertomuksissa, että sen asukkaat olivat nestoriolaiskristittyjä ennen kääntymistään islamiin ja että saarelaisilla on oma kielensä, sokotra.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti