Rokokootyylinen lipasto on viilutettu luumupuulla ja jakarandalla eli palisanterilla, helat ovat polttokullattua metallia ja kansi marmoria, ehkä Kolmårdenin. Kansilevyä on liimailtu kolhujen jäljiltä, mutta toki vauriot ovat voineet syntyä ennen tai jälkeenkin palon.
Puuseppä Gröndahlin kerrotaan restauroineen lipaston vuonna 1900, samana vuonna jolloin lipasto hankittiin museon kokoelmiin Maskusta.
Johan Christian Linning toimi Tukholmassa vuosina 1744-79 ja häntä pidetään Ruotsin rokokooajan tärkeimpänä mestarina.
Torsten Sylvén: Mästarnas möbler: Stocholmsarbeten 1700-1850 (1996)
Tuli on irti! Logomossa 16.1-18.12.2011.
2 kommenttia:
Kiitos lämmin tästä! Innostuin ja kirjoitin taulustani,jossa lipasto on, lue täällä: http://www.muotisalonki.com/2011/02/rokokoo-ja-sisustus.html
Väärinluulin aluksi Muukan maalanneen lipaston huonosti, alaspäin vinoon, kunnes kuulin että se todella pienenee alaspäin.Minkä nyt näin. Mistä kuvasi on, saanko lainata sitä blogiini ja onko olemassa kuvaa lipastosta sivustapäin (kuten taulussani)?. Miksi lipasto on Logomossa? Tiedätkö mitä kuuluu taulun muille esineille? Ikäväkseni en ole päässyt vierailemaan linnan rokokoohuoneessa mutta korjaan tämän puutteen vielä tulevassa.
No tosiaan! Muukan tyyli on sen verran luonnosmaista, ettei ihan varmaksi osaa sanoa, mutta hyvin tuo voi Linning olla. Tuolla alaspäin kapenemisella lienee tavoiteltu rokokoon sirokkuutta. Tutulta näyttävät valkoiset tuolitkin, samoin maalaus, mutta tämä vaatii hieman tutkimista. Kommentoin blogissasi jos saan jotain selville. Juuri tuollaisena ei interööriä enää löydä, huonejärjestelyt ovat remonttien yhteydessä aina hieman muuttuneet. Nykyisellään esilinnan interiööreissä on kaksi täysrokokoota edustavaa huonetta, Rokokoohuone ja Rokokoosali, lisäksi on Varhaisrokokoohuone.
Linning on esillä Rokokoohuoneessa, mutta on nyt kulttuuripääkaupunkivuonna esillä Logomon Tuli on irti! –näyttelyssä. Kerron sen näyttelykontekstista enemmän seuraavassa postauksessa.
Kuva on matalaresoluutioinen tunnistekuva esinetietokannastamme. Se ei vielä ole Museot Onlinessa, mutta menee sinne seuraavassa siirrossa (linkki Onlineen löytyy oikeanpuoleisesta palkista). Kaikkein parasta olisi linkittää se suoraan sieltä. Voit käyttää tätäkin, mutta molemmissa tapauksissa on korrektia kertoa esineen kuuluvan Turun museokeskuksen kokoelmiin.
Lähetä kommentti