Korsetteja Nahkurinkadulta

Turussa, Nahkurinkatu 8:ssa toimi K.G. Källströmin liivitehdas, sekin Mauno Mannelinin 1930-luvulla kuvaama.

Jos makkaranteko oli ollut miesten työtä, olivat liivit ja korsetit naisten alaa, aina konttorista alkaen. Seinällä firman KGK-logo.

Tuotekehittelyosastoko tms.? Kuten tavallista, tieto ei ole säilynyt.

Tuotantopuolella surraavat ompelukoneet.

Tuotteiden pakkausta. Etualalla vaikuttaisi olleen leveitä olkaimia miehille?

Lähettämön puolelta voisi olla tämä, valmiiksi pakattuja tuotteita lähdössä myyntiin?

Firman henkilöstön ryhmäkuva sisäpihalla kuului asiaan.

Myös liivitehtaan talo on jäljellä Nahkurinkadulla.

Sisäpihalta löytyi yllättäen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun nimi. Vuonna 1903 perustettu koulu toimi täällä ensimmäiset vuotensa.

Liivitehtaan tuotteita ei ihme kyllä Finnasta löytynyt, tai ehkä niitä ei vain ole sellaisiksi identifioitu. Olikohan niissä tuo KGK josain merkittynä? Turun Kivipaino Oy:n joulukuussa 1937 valmistama mainos kuitenkin löytyi omista kokoelmistamme.

Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy firman mainoslehtinen Korsetti on naisen tuki.


Mauno Mannelinin kuvat: Turun museokeskusken valokuva-arkisto.

Makkaraa Käsityöläiskadulta

Mauno Mannelinin valokuvatessa turkulaisia teollisuuslaitoksia 1930-luvulla Käsityöläiskatu 7:ssä toimi Suomen Makkaratehdas Oy (nimi oli vuodelta 1935, sitä ennen se oli Oy Turun Uusi Makkaratehdas).

Tapansa mukaan Mannelin kuvasi myös konttorin toimijoita. Sihteeri kirjoittaa ja johtajat räknäävät. Ainakin mapit ovat siistissä rivissä.

Tuotantopuolella painetaan duunia.

Otetaankohan tuossa vasemmalla tilausta vastaan telefoonilla?

Voimansiirtolaitteistot näissä vanhoissa tehtaissa hirvittäisivät nykyajan työsuojeluvastaavia.

Kylmätilat ovat pullollaan makkaroita ja kinkkuja. Tehtaan hinnaston löytää digitoituna verkosta, ja sen mukaan valmistettiin mm. jahti-, suomi-, laukka- ja läskimakkaraa, ja lauantaimakkaran lisäksi sunnuntaimakkaraakin.

Tuttuun tapaan henkilöstö on myös koottu yhteiskuvaan tehtaan kulmaukseen. Monista Mannelinin dokumentoimista tuotantolaitoksista poiketen liha-ala näyttää olleen peräti miesvaltainen, kuvasta erottaa vain yhden naisen.

Mannelin ehti kuvata tehtaan toimintaa myös aiemmalla nimellä.

Makkaranteko oli toki samaa.

Makkaratehtaalla oli myös oma myymälänsä kauppahallissa.

Monista tuon ajan tuotantolaitoksista poiketen tämä on myös jäljellä. Sen löytää edelleen Käsityöläiskatu 7:n sisäpihan kätköistä, korkeiden asuinkerrostalojen joka puolelta ympäröimänä.

Vuonna 1913 valmistunut rakennus on ehtinyt palvella monena, yhä edelleen sen etuseinästä erottaa hämärästi sanan ATELIER.

Mauno Mannelinin kuvat: Turun museokeskusken valokuva-arkisto.

Littoisten verkatehtaalla (2)

Suomalaista teollisuutta dokumentoinut Mauno Mannelin kuvasi 1930-luvun alussa myös Littoisten verkatehtaalla.

Turun museokeskus on julkaissut Finnassa yli 100 Mannelinin verkatehtaan elämästä ottamaa valokuvaa. Niissä aherretaan niin toimistossa...

laboratoriossa...

kuin tehdassaleissa.

Kutomakoneet ovat varsin vaikuttavia ilmestyksiä. Kankaankudonnastahan koko teollinen vallankumous oikeastaan alkoi.

Työvoima oli, kuten alalla muuallakin, ja 1930-luvun tehdaskuvissa usein muillakin aloilla, naisvaltaista.

Kuvien tiedot ovat näissä aina valitettavan niukat. Värjäämö?

Valmiita tuotteita.

Tehdas kärsi talvisodan pommituksissa pahoja tuhoja. Ne kuvasi puolestaan Yrjö Paldán.

Kaikki kuvat: Turun museokeskuksen valokuvakokoelma.

Littoisten verkatehtaalla (1)

Littoisten verkatehtaan historia ulottuu 1700-luvulle, mutta toiminta loppui 1968. Alue rapistui pitkään, mutta asunnoiksikin sitä alettiin restauroida jo 1990-luvulla.

Tehtaan omistaja asui 1890 valmistuneessa ns. Schnittin linnassa.

"Littoisten verkatehtaan alue eri-ikäisine rakennuksineen on yksi parhaiten säilyneistä ja mielenkiintoisimmista tehdasyhdyskunnista Suomessa.", on museomme rakennustutkija todennut, ja tunnelmallista tiiliarkkitehtuuria täällä riittää...

jos kohta puuarkkitehtuuriakin.

Kaikki oli huolella puunatun oloista, mutta puutarharyhmä oli sentään kerännyt ajan patinaa.

Tehtaanmäen taloissa asui tehtaan työväki.

1890 valmistunut kirjasto ja lukusali muutettiin 1910 kirkoksi.

Kontekstiin sopivasti #nalletikkunassa olivat kirkollisesti pukeutuneita.

Nalleja näkyi vilkkuvan myös seurakuntatalon ikkunoissa.

Littoisten työväenyhdistyksen tilaisuudet järjestettiin alussa em. lukusalissa, mutta patruuna Schnittin irtisanottua sopimuksen rakennettiin yhdistykselle oma talo vuosina 1906-09.

Mutta millaiselta näytti tehtaassa kun se vielä toimi, siitä lisää huomenna.

Littoisten verkatehtaan kyläyhdistyksen sivut.