Turun museokeskuksen uusin julkaisu, Miekka Suomessa, on lähtenyt tänään painoon ja se julkistetaan Turun kirjamessuilla 1.-3.10.2010. Kirja ei ole enempää eikä vähempää kuin ensimmäinen värikuvitettu yleisteos miekan vaiheista Suomessa esihistoriasta nykypäiviin.
Sisältö koostuu kahdeksasta artikkelista:
Juhani Kostet, Johdanto: Ennen miekkaa - kivikauden tikarit
Unto Salo, Pronssikauden miekat
Mikko Moilanen, Rautakauden miekat
Janne Harjula, Keskiajan ja 1500-luvun miekat
Ingmar Kämpe, Ruotsin valtakunnan miekat vuosina 1550-1809
Tom Bergroth, Siviilivirkamiesten miekat Suomessa 1809-1917
Markku Palokangas, Miekka itsenäisen Suomen puolustusvoimissa
Marko Saari, Suomalaisten historianelävöittäjien replikamiekat
Kuvaajana (muiden kuin museoviraston esineiden osalta) on toiminut Martti Puhakka. Kirjan on taittanut graafikko Ulla Kujansuu, jonka kärsivällisyyyttä kirjan toimittajaa, tämän blogin pitäjää, kohtaan voi vain kiitellä. Mitä puutteita kirjasta ikinä voikaan löytää, on ne toimittajan syyksi laskettava.
Komea opus on joka tapauksessa tulossa. Maistiaisena otsikkokuva Ruotsinsalmen taistelussa 1790 saadun voiton kunniaksi valmistetusta sapelista. Kustaa III teetätti näitä taisteluun osallistuneille upseereille. Kuvan sapeli on merivoimien mallia ja sen säilässä on viiri veriuraa. Maavoimien upseereiden saamissa aseissa oli kaksi veriuraa. Sapelit valmisti tiettävästi turkulainen aseseppä Abraham Tillberg, jonka Venäjän keisarille valmistamasta sapelista oli jo aiemmin puhe.
Tässä vielä pieni yksityiskohta. Kädensuojuksessa on Kustaa III:n monogrammi, jossa roomalaisen kolmosen keskimmäinen I onkin lyhde, Vaasa-suvun heraldinen tunnus. Tiettävästi Kustaa III katsoi mielellään kuuluvansa tähän Ruotsin vanhaan hallitsijasukuun, vaikkei asialle geneettisiä perusteita ollutkaan.
Kuvat: TMK/Martti Puhakka