Lappeenrannan linnoitus

Lappeenrannan linnoituksen rakentaminen alkoi jo Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla, mutta pääosin sen muoto on venäläisvallan ajalta 1700-luvulta. Etelästä tuleva tie johtaa Viipurin portille, joka dramaattisuudessaan tuo mieleen suorastaan Mykenen leijonaportin, tosin ilman leijonia.

Heti portista vasemmalla olevan ja jo esitellyn Ratsuväkimuseon seinässä on muistolaatta linnoituksen keskeisille suunnittelijoille. 

Linnoituksen sisällä on monipuolinen ja värikäs rakennuskanta, josta tässä otteita.

 

Tässä vaiheessa sopii huomauttaa, että vaikka linnoituksessa toimii kolme museota ja kaupunginarkisto, siellä myös asuu n. 1200 henkeä. Alueella on myös Suomen vanhin ortodoksinen kirkko, Jumalansynnyttäjän Suojeluksen eli Pokrovan kirkko vuodelta 1785.

Kehruuhuone eli suorasukaisemmin naisvankila on purettu, mutta sen työhuone on nykyään tapahtumatilana, edustallaan instituutiosta kertova taideteos. Kehruuhuoneita oli Suomessa vain kaksi, se toinen on Turussa.

Etelä-Karjalan museo toimii tykkivarikoksi rakennetussa makasiinissa.

Esillä on mm. esihistoriaa...

juomakulttuuria...

ruokakulttuuria...

ja tietysti kuuluisa Viipurin pienoismalli vuodelta 1939!

Vaihtuvana näyttelynä oli Pelastakaa taide!, ajankohtainen ja dramaattinen aihe, johon ensi kertaa kaupungissa olevalla oli aivan liian vähän aikaa paneutua. 

Työmatkalaisen ryntäily jatkui museon edustalle, jossa on esillä kaksi Ranskasta talvisodan aikana saatua  jäykkälavettista tykkiä 1800-luvun lopulta...

...vierellään punagraniittinen muistomerkki linnoituksessa 1918 teloitetuille ja menehtyneille punavangeille.

Lappeenrannan taidemuseo toimii 1799 rakennetuissa miehistökasarmirakennuksissa, mikä jo kaiken muun ohella loi hyvin suomenlinnamaisen vaikutelman.

Millaista sitten mosurin elämä näissä varhaismodernin ajan kasarmeissa lieneekään ollut, nyt esillä oli toukokuun 10. päivään asti jatkuva näyttely Vesireitit. Siitä vain pari kuvaa.

Ja tietysti tuli käveltyä entisöityjä valleja. Pohjoispäässä avautui näkymä Saimaalle.

 Länsipuolella oli entisöityjä bastioneja.

ja itäpuolelta hienot näkymät Saimaan alusten satamaan.

Etelään päin, Pusupuiston puolella, oli tämä erikoinen rakennelma, jonka tarkoitus jäi toistaiseksi hämäräksi.

Sotamuistoja on Lappeenrannassa paljonkin, niistä lisää myöhemmin.

Patterinhaan patteri

Siinä kohtaa missä Tukholmankatu vaihtuu Pansiontieksi, voivat Ruissaloon matkaavat turkulaiset nähdä tämän epämääräisen maakummun.

Kyseessä on Patterinhaalle nimen antanut tykkipatteri, jonka fasadi on enemmänkin täällä Vaasantien puolella. Patterin portille päin vie ilmeisen vastakkoin tehty soratie.

 Lähelle on kiveen pultattu patterin historiaa valaiseva muistolaatta vuodelta 2008.

Patteri täytti tuolloin 200 vuotta. Turun Suomen sodassa vallanneet venäläiset rakensivat sen osaksi Linnanaukon puolustusta ruotsalaisia vastaan. Turun linnan ja tämän Iso-Heikkilän patterin lisäksi puolustus käsitti patterit Hirvensalon Pikisaaressa ja Ruissalon itäpäässä, jotakuinkin telakan kohdalla jos tuota oikein tulkitsin. Iso-Patterista käsin oletettavasti valvottiin Ruissalon ja mantereen välissä olevaa Pohjoissalmea.

Rakennus- ja muinaismuistotietokannat kuvailevat vallitusta kuusikulmaiseksi, mutta kartoissa se näyttää enemmän neliskanttiselta. 

Vielä 1900-luvun alussa patteri oli merenrannassa, ennen kuin Turun satama-alue luotiin ruoppausmassalla täyttämällä, kyse ei siis ole maanpinnan noususta.

Vanhoissa ilmakuvissa voi havaita vallien sisällä enemmänkin rakennuskantaa, se kuitenkin tuhoutui tulipalossa kesällä 1992. 

Jäljellä on enää maakellari, huonossa kunnossa sekin.

Vilkaisu sisälle kertoo, että jonkun yöpymispaikkanakin se on saattanut palvella.

Kellarillakin voi olla vintti, paradoksaalista kyllä.

Muuta nähtävää vallien sisällä ei sitten olekaan, rehottavaa kasvillisuutta lukuunottamatta. Kaupungin viheralueiden hoidossa se on "luonnonmukaista aluetta, jolle ei ole määritelty säännöllistä hoitoa" (MIP).

Alueen halki vie jonkinlaiset polut läntiselle...

 ja luoteiselle sisäänkäynnille.

 Patterin pääportin lähistöllä on vielä sen muinaismuistostatuksesta kertova kyltti... 

 ja hauskanmallinen pömpeli, jonka tarkoituksesta on vaikea sanoa mitään.

Tarkemmin katsoen patterinhakalaisten ulkoilupolut olivat muutoinkin kohentamisen kohteena. 

Aivan vieressä on myös Maarit Nissilän veistos Vahva, Armas Puolimatkalle 1988 pystytetty muistomerkki, ja grynderille sopivasti betoninen.

 

Puolimatkan yhtiö rakensi Patterinhaan, Turun ensimmäisen lähiön, ja sittemmin muitakin lähiöitä. Nyt alueelle on luvassa lisää asuinrakentamista, kun entisen jätevedenpuhdistamon paikalle suunnitellaan Vaasanpuiston asuinaluetta. Tällä hetkellä seutu on aidattua maan- ja lumenkaatoaluetta.

Jo ennen jätevedenpuhdistamoa alueella oli jatkosodan aikana rakennettu saksalainen varuskunta-alue, Frontleitstelle 20, muiden kaltaistensa tavoin Turussakin Pikku-Berliininä tunnettu. Turkulaisten kanssakäymisestä varuskunnan sotilaiden kanssa lisää täällä.

Muistelmia lapsuudesta vastavalmistuneessa Patterinhaan lähiössä täällä.