Upsalan linnalla

Viimeisen matkapäivän aamuna käväistiin pikaisesti myös Upsalan linnan pihalla.

Tykit osoittivat uhmakkaasti kohti tuomiokirkkoa, kuin symbolina kuninkaan toimeenpanemasta reformaatiosta.

Paikalla oli jäänteitä 1500-luvun linnoitusrakenteista.

Linnan pihalla oli jotain suomalaista, nimittäin Kaarina Kaikkosen installaatio From the Bottom of My Heart.

Linnassa olisi ollut myös Upsalan taidemuseo, mutta se jäi nyt väliin.

Itse linnassa lienee tapahtunut paljonkin mainittavaa. Itselleni jäi mieleen vain se, että täällä kuningatar Kristiina ilmoitti luopuvansa kruunusta.

Pihalla oli vielä lisääkin tykkejä...

nimittäin kustavilaisia...

jotka osoittivat kohti kasvititeellistä puutarhaa.

Sinne mentiinkin seuraavaksi.

Upsalan aamussa

Upsalaan oli saavuttu iltana jolloin siellä oli myös taiteiden yö (kulturnatten). Kadut olivat täynnä kansaa ja väentungos melkoinen. Seuraavana aamuna, ennen virallisen ohjelman alkua, ehti kiertää nyt autioita joskin roskaisia katuja Fyrisånjoen rannoilla. Kaunis vanha keskustahan siellä oli.

Upsala vertautuu mielenkiintoisella tavalla Koroisiin ja Turkuun. Koska vesiliikenne Vanhaan Upsalaan Fyrisånin yläjuoksulla osoittautui hankalaiski, siirrettiin kaupunki alemmas paikkaan joka siihen asti oli tunnettu nimellä Östra Aros. Paavilta saatu siirtilupa edellytti että paikka nimetäisiin Upsalaksi, niinpä vanhasta paikasta tuli siten "Vanha Upsala".

Koroinen kuvina

Uusimman Korois-tutkimuksen luettuani oli sopivaa vierailla kauniina syyslomapäivänä itse Koroisissa, sehän on meiltä vain muutaman minuutin pyörämatkan päässä.

Ensin piti vilkaista taas rannan rakennelmien jäänteet: kastelli...

ja piispanpalatsi siitä itään (näiden rakennusten identifikaatiota ei uusikaan tutkimus horjuttanut).

Mäen laella erottaa edelleen puukirkko II:n perustusten linjan.

Sen sijaan tätä järeämpää rakennelmaa ei enää pidetä "kivisenä kuorina", vaan kokonaan uuden kivikirkon alkuna.

Ja miksi hanke jäi kesken, käy ilmi tästä kuvakulmasta. Niemen reuna romahti 1400-luvun alussa, ja paikka katsottiin sopimattomaksi kirkollisen toiminnan jatkamiselle.

Googlen ilmakuvassa sortuma erottuu soikiona alhaalla vasemmalla.

Hautaukset ovat sijoittuneet kirkon pohjoispuolelle, siis tälle alueelle. Syynä ovat olleet niemen rajoitteet tilankäytölle, eikä kirkon pohjoispuolta tiettävästi ennen 1300-lukua pidetty "pahana paikkana". Arvokkaimmat hautaukset olivat toki kirkon alla.

Monien muiden muinaismuistopaikkojen tapaan Koroinen ei enää ole Museoviraston vaan Metsähallituksen hoidossa. Uusittu opaste on parin vuoden takaa, ja siis vanhan koulukunnan mukainen.

Ennallistuspiirroksessa tuntuu niemen kukkulamaisuus kokonaan unohtuneen.

Nykyään kukkulan juurella on laaja "rannikkotasanko", jota kiertää polku. Ensimmäisen kerran tuli poikettua sinne ja kuvattua Koroisten niemi myös joenpinnan tasosta, suunnasta josta merenkulkijat sitä 1200-luvulla lähestyivät.

.