Marsalkka Titon metsästys

Kevääseen 1944 mennessä Titon johtamista Jugoslavian kommunistipartisaaneista oli tullut niin suuri riesa saksalaisille miehittäjille, että vastarintaliikkeen lamauttamiseksi päätettiin sen johtajaa vastaan tehdä operaatio, jota nykyään Afganistanissa amerikkalaisten toimeenpanemina kutsuttaisiin nimellä kill or capture.

David Greentreen Ospreyn Raid-sarjaan kirjoittamassa Knight's Move - The Hunt for Marshall Tito 1944 kerrotaan operaation vaiheet. SS-laskuvarjojääkäripataljoona 500 hyppäsi Drvarin kaupunkiin, jonka viereisen vuoren luolassa Tito piti päämajaansa. Itse asiassa Tito oli ottanut tavakseen yöpyä kauempana, mutta oli syntymäpäivänsä vuoksi jäänyt sillä kertaa yöksi luolaan. Saksalaisten tiedustelu ei ollut onnistunut selvittää Titon tarkkaa sijaintia ja se, että näinkin lähelle päästiin, oli siis silkkaa tuuria (Titon oikea syntymäpäivä ei ollut tiedossa, oli vain kaksi väärää arviota). Läheltä piti -tilanne se Jugoslavian tulevalle johtajalle silti oli. Lähimmästä seurueesta yksi kaatui saksalaisten luoteihin ja uudenuutukainen marsalkanvormu jäi saksalaisten saaliiksi. Eräiden väitteiden mukaan Tito olisi jo ollut valmis antautumaan, mutta esikuntapäällikkö hätisti marsalkan varauloskäynnin kautta pakoon vuorille. Miten lienee, pakoon Tito kuitenkin pääsi, voitti (sisällissodan luonteisen) partisaanisodan ja johti Jugoslaviaa aina kuolemaansa vuoteen 1980 saakka. Drvarista ja Titon luolasta tuli suosittu matkailukohde, mutta tapahtumalle omistetun museon kerrotaan tuhoutuneen Bosnian sodassa 1995.

Saksaksi operaation nimi oli Rösselsprung, sana tarkoittaa shakissa ratsun tekemää liikettä. Usein kerrottuna nippelitietona kerrattakoon tässä, että (osittain rangaistuspalvelua suorittaneista miehistä koottu) SS-laskuvarjojääkäripataljoona 500 siirrettiin operaation jälkeen Gdyniaan, josta käsin sen oli  määrä osaliistua Ahvenanmaan miehittämiseen operaatiossa nimeltä Tanne West. Sitä ei koskaan toteutettu, ja mönkään meni myös Suursaaren valtaamiseksi suomalaisilta toimeenpantu operaatio Tanne Ost.

Bazookasta kajahtaa

Jo pariin kertaan esitelty Gordon L. Rottman on kirjoittanut Ospreyn Weapon-sarjaan esittelyn amerikkalaisesta singosta, joka yleisimmin tunnetaan lempinimellään bazooka. Aseesta oli kahta eri versiota, yksiosainen ja kokoontaitettava. Kaliiperi oli 2,36 tuumaa, mutta Korean sotaan ehti 3,5-tuumainen super bazooka.

Dwight D. Eisenhowerin mukaan bazooka oli yksi neljästä asiasta, jotka auttoivat voittamaan sodan, muut kolme olivat jeeppi, atomipommi ja C-47 Dakota -kuljetuskone. Se antoikin amerikkalaiselle jalkaväelle tehokkaan panssarintorjunta-aseen, joka saksalaisten blitzkriegin uhreiksi sodan alussa joutuneilta armeijoilta oli puuttunut.

Mutta mistä lempinimi oli peräisin? Aseen koeammunnoissa 1942 prikaatikenraali Gladeon M. Barnes singolla täräytettyään totesi sen "näyttävän ihan Bob Burnsin bazookalta". Bob Burns (1890-1956) oli amerikkalaisnen radiokoomikko, jonka show perustui hänen kotiosavaltionsa Arkansasin maalaishahmoihin ja näiden tarinoihin. Hän patentoi 1920 pasuunankaltaisen vetosoittimen, bazookan. 1940-luvun alkuun mennessä se oli tullut populaarikulttuurissa niin tunnetuksi, että tuli heti amerikkalaiskenraalin mieleen tämän yrittäessä orientoitua uuteen aseesseen.

Purjeveneitä ja kaloja

Ensimmäiseltä Pariisin-matkalta oli jäänyt harmittamaan se, että Luxembourgin puistossa veneitä vuokraava mies oli ollut paikalla vain ensimmäisenä päivänä. Silloin oli ollut mukamas kiire katsomaan Notre Damea, ja sen jälkeen häntä ei enää näkynyt. Kun toisella matkalla tuli tilaisuus korjata erehdys, oli siihen tartuttava heti. Veneen saa 2 € puoleksi tunniksi ja mukaan tulee n. metrin mittainen keppi, jolla sitä voi tökkiä kauemmas bassinin ulapoille. Veneissä on eri maiden lippuja, meille valikoitui Tanskan alus (Suomea ei ollutkaan).

Huoneet saatuamme hurautimme metrolla Trocaderoon. Helle oli ajanut ihmiset pulikoimaan suihkulähteisiin.

Meidän kohteemme oli kuitenkin Trocaderon puistossa sijaitseva Pariisin akvaario, Cinéaqua.

Varsinainen erikoisuus ja vetonaula oli kuitenkin matala allas täynnä oranssinkirjavia kaloja, joita sai koskea ja silitellä!

.