lauantai 23. marraskuuta 2024

Paimion sähkömuseo

Turkulaisen kauppiaan CA. Hallmanin 1800-luvulla Paimion keskustaan rakennuttama kivimakasiini toimi myöhemmin mm. elokuvateatterina ja oli jo purku-uhan alla, mutta remontoituna siitä tuli toimitila Paimion sähkömuseolle.

Talon elokuvateatterihistoria olisi yhdistynyt sähköhistoriaan saatavilla olevissa filmeissä, mutten kehdannut pyytää esitystä.


Juntolan voimalaitoksen kulutusmittareiden virityspöytä 1930-luvulta. Teksti kertoo miten kuluttajat yrittivät säästää sähkölaskussa manipuloimalla kotiensa sähkömittareita. Mittareita piti siis välillä huoltaa ja tarkistaa.


Kulutus- eli tariffimittareita eri ajoilta.


Ei ollut vaaraton sähkömittarinlukijankaan toimi ennen.


Sähköä vaati niin radio kuin puhelinkin.

Ensimmäinen emännälle hankittu sähkölaite oli usein silitysrauta. Sähköistys helpotti maaseudulla nimenomaan naisten elmää, ja monessa pitäjässä emännät olivat aloitteellisimpia sähköverkkoon liittymisen suhteen.


Mutta ennen kuin silitysrauta kuumeni, piti sähköä tuottaa, ja rakentaa voimalinjat, joiden kautta se siirtyi. Täällä ne rakensi Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö, joka aloitti 1912 nimellä Karunan-Sauvon Sähkö Oy. Vuonna 2000 yhtiö fuusioitiin Fortumiin. Sähkönsiirtotoiminta siirtyi uuteen yhtiöön, joka sai nimensä alkuperäisen perustamispaikan mukaan: Caruna.


Iskee kuin miljoona volttia?

Näytteitä voimalinjojen johdoista ja eristimistä.


Pienoismalli sähköntuotantotavoista ja sähkönjakelusta.

Vielä vilkaisu museokauppaan...


ja mahdollisuuteen alkaa itsekin sähköntuottajaksi kuntopyörällä.


.

lauantai 16. marraskuuta 2024

Maitoa, dynamiittia ja iskelmiä


Syyskuinen remonttievakkomme Raunistulassa inspiroi puolisoani varaamaan meille liput Linnateatterin musikaaliin Raunistula - maitoa ja dynamiittia. Tuotanto sai ensi-iltansa lokakuussa, ja me näimme sen nyt viime torstaina.

Linnateatteri on entisen elokuvateatteri Dominon tiloissa toimiva teatteriravintola, eli alempi osa salista koostuu pöydistä ja tuoleista, ja ylemmillä penkeilläkin voi nauttia salin takaa olevalta baaritiskiltä ostettuja juomia. Tulimme niin myöhään ennen esityksen alkua, että juomia ehdimme ostamaan vain 25 minuutin väliajalla, eikä jonoa pahasti silloin ollutkaan, ehkä muut olivat ostaneet riittävästi juomia jo ennen esityksen alkua, sisään pääsi jo 1,5 tuntia aikaisemmin.

Mutta asiaan. Itse esitys alkoi hieman ontuvasti, sillä Raunistulan sovittaminen Chicagon tilalle Virve Rostin Kun Chicago kuoli -biisiin ei vain oikein onnistunut. Juonesta ei ole paljon sanottavaa, ja lienette lukenut sen jo mediasta: lapsuutensa Raunistulassa elänyt nykyhetken helsinkiläispoika palaa Turkuun ja joutuu jonkin aika-avaruus-akselin häiriön vuoksi heitetyksi 100 vuoden takaiseen kieltolain aikaiseen Raunistulaan.

Tarinassa ei toden sanoakseni ollut päätä eikä häntää, ja musikaalihan tämä on, vähän kuin kesäteatteria, mutta talvella ja sisätiloissa. Kolmen miehen ja kahden naisen muodostama ensemble painaa moninaiset roolinsa täysillä, ja iskelmät (Irwin, Danny ja vaikka ketä) seuraavat toisiaan. Väliin pistellään vitsejä, ja myönnän että naurattivat ihan selvin päinkin, ja väliajan jälkeinen loppuhuipennus sai katsomon repeämään. Kaupungin virkamiehiä tietysti pilkattiin, mutta näin kaupungin virkamiehenä olen tarpeeksi jalomielinen ollakseni loukkaantumatta.

Sidokset Raunistulan todelliseen historiaan olivat pikemminkin viitteellisiä, ja populaarikulttuurisista mielikuvista ammentavat. Honolulu-nimisen ilotalon mainitaan Raunistulassa toimineen, ja olikohan niin, että yksi monista esikaupungin kaupoista todella mainosti myyvänsä maitoa ja dynamiittia? Puolisoni muistutti, että roolihahmoista Selman nimi saattoi viitata vielä nuoruudessamme kerrottuun tarinaan, miten pimeää viinaa saadakseen piti ottaa taksi Raunistulaan ja perillä kiivetä auton katolle huutamaan Selmaa... miten taksinkuljettaja olisi moiseen reagoinut, ei legenda kerro.

Musikaalista enemmän Aamusetissä ja Turun Sanomissa (jälkimmäinen vain tilaajille). 

Kuvassa entinen Tarmolan kauppa, jonka edustalla kuvatut Linnateatterin videot löytyvät Facebookista ja Instagramista.

P.S. Eikä unohdeta, että myöhemmästä romantisoinnista huolimatta alkuperäisten raunistulalaisten elämä oli varsin karua.

sunnuntai 10. marraskuuta 2024

Torpedoja Forum Marinumissa

Torpedo on merisodan keskeinen ase, ja niitä on meri(sota)museo Forum Marinumissa useita. Vanhin niistä on tämä 38 cm torpedo vuodelta 1898, ja valmistettu itävaltalais-unkarilaisen Whitehead-yhtiön lisenssillä Venäjällä. Tekniikaltaan se on kylmäilmatorpedo, jossa koneisto toimii paineilmalla. Venäjän laivastolta jäi Suomeen 23 kpl T/98 torpedoja, joita käytettiin harjoituksissa 1920-luvulla.

Vieressä on torpedoputki Itävalta-Unkarissa valmistetun 45 cm Whitehead-torpedon laukaisemiseen. Keisarillisen Saksan laivasto hankki näitä liittolaiseltaan maailmansodassa vanhempia torpedoveneitään varten. Suomeen putki tuli Saksasta 1942 torpedokoeasemaa varten.

Torpedovene Taisto 3:n kyydissä on kaksi sodanaikaista 45 cm torpedoa.


Englantilainen torpedo Mark VIII** oli brittilaivaston käytössä toisessa maailmansodassa, ja sen jälkeen aina 1990-luvulle asti. Falklandin sodassa 1982 ydinsukellusvene HMS Conqueror upotti sellaisella Argentiinan laivaston risteilijän General Belgranon. Suomen laivastossa torpedo oli mallinimeltään T/51 ja käytössä 1960-luvulta 1980-luvulle.


Suomalaisen sähkötorpedon prototyyppimalli T72/45S. Ohjausjärjestelmän kehitykseen ei lopulta riittänyt resursseja, joten tuotantoon malli ei tullut. Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta torpedoveneet, muttei torpedoa aseena, joten torpedojen käyttö ja kehitystyö oli siten mahdollista.


Saab Lightweight Torpedoa on kehitetty Ruotsin ja Suomen yhteistyönä. Se otettiin palveluskäyttöön viime vuonna nimellä TP47, merivoimien tiedote asiasta täällä.

Ruotsissa on valmistettu torpedoja jo vuodesta 1910 lähtien, ja vanha asetyyppi torpedo on muutoinkin. Ensimmäinen torpedolla upotettu alus oli Venäjän-Turkin sodassa 1878 upotettu turkkilainen S/S Intibah. Torpedoveneiden uhka kasvoi pian niin suureksi että niitä torjumaan kehitettiin uusi sota-alustyyppi, hävittäjä, joka alunperin oli nimenomaan torpedovenehävittäjä (torpedo boat destroyer).


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...