keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Pansion miinamuseo 2011

Pansion laivastoaseman merkittävä miinamuseo on uutisten mukaan varastoitu odottamaan tulevaisuutta eikä ole yleisön nähtävillä, joten nyt lienee paikallaan tehdä sinne pieni virtuaalimatka vuodelta 2011. Kuvatekstit perustuvat tuolloin esillä olleisiin esineteksteihin.


"Kalamiina", venäläinen virtaaviin esiin tarkoitettu luotisyvyytteinen mekaaninen sarvimiina vuodelta 1916. Miinaa käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa ja myös vuosina 1939-1944 itäisellä Suomenlahdella.


Moritz Herman Jacobin (1801-74) mukaan nimensä saanut sarvimiina vuodelta 1877. Jacobi oli Venäjän miina-aseen kehityksessä keskeinen henkilö. Miinaa on ilmeisesti käytetty Helsingin edustan maayhdysmiinoitteissa ensimmäisen maailmansodan aikana.


Venäläinen päärynänmuotoinen ankkuroitu sarvimiina, joka on jäänyt Suomeen 1918. Miina on "Jakobin miinan" aikalainen.



Maayhdysmiinoitteen suunnittelu- ja johtolaite eli "plansetti". Se on tietyssä mittakaavassa pienennetty kartta-taso miinoitettavasta merimaastosta.


Venäläinen kolmisarvinen luotisyvyytteinen raivauskalustoja katkaiseva miina vuodelta 1914.


Saksalainen päärynänmuotoinen hydrostaattisyvyytteinen ankkuroitu sarvimiina, joka on jäänyt Suomeen vuonna 1918.


Iso kartiomainen venäläinen maayhdysmiina, "linnoitusmiina", vuodelta 1904. Miinan rakenteeseen on tehty pieniä muutoksia vuosina 1905 ja 1906. Käytetty mm. Helsingin edustalla ensimmäisen maailmansodan aikana.


Venäläinen luotisyvyytteinen alkuperäinen vuodelta 1906 oleva sarvimiina. Miinaa on yleisesti käytetty ensimmäisen maailmansodan aikana Suomenlahdella, ja siitä on kehitetty ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa yleisesti käytetty S/08-sarvimiina.


Venäläinen S/08:n ankkurille sijoitettu luotisyvyytteinen saksalaisten käyttämä sarvimiina. Miinaa on käytetty vuosina 1942-44 suomenlahdella.


Venäläinen heilurimiina vuodelta 1926. Miinaa on käytetty vuosina 1939-1945 Suomenlahdella, ja on todennäköistä, että juuri tämä miinatyyppi aiheutti panssarilaiva Ilmarisen tuhon 13. syyskuuta 1941 Utön edustalla.


Venäläinen lentokonemiina, joka on laskuvarjolla varustettu M/12-mallinen hydrostaattisyvyytteinen mekaaninen heilurimiina. Miinaa on pudotettu pommikoneista vuosina 1939-1944 Suomen saaristoväylille. Ensimmäiset 12 miinaa pudotettiin talvisodan aikana 29.1.1940 Turun edustalle Airistolle.


EFA Mark 1, englantilainen luotisyvyytteinen magneettiherätemiina, joka toimi ELM-miinan tavoin induktiotankolaukaisimella. Miinaa ovat käyttäneet venäläiset jatkosodan aikana. Miina on pyritty tekemään vaarattomaksi räjäyttämällä, jolloin panos ei kuitenkaan oleräjäyttänyt miinaa.


Venäläinen sukellusveneestä laskettava heilurimiina. Lieriömäiseen ulkomuotoon on vaikuttanut mm. se, että miina lasketaan sukellusveneen rungon sisään rakennetusta miinakuilusta. Miinaa on käytetty 13939-1945 Suomenlahdella.


Ranskalainen luotisyvyytteinen mekaaninen miina. Ruotsalaiset ovat käyttäneet miinaa aluevesillään.


KMA, saksalainen rantavesimiina, joka laskettiin matalaan veteen niin, että maihinnousaluksen pohja kosketti betoniankkurin yläpuolelle rautarakentein tuettuun lyijysarveen. Syvempään laskettaessa sarveen kiinnitettiin köysi kohoineen, johon tarttunut aluksen potkuri tai peräsin mursi sarven. lataus oli sijoitettu betoniankkurin syvennyksiin. Saksalaiset tukivat v. 1944 suomalaisten taisteluja Viipurinlahden maihinnousurannalla laskien sinne KMA-miinoja.


Suomalainen jatkosodan lopulla valmistunut pieni sarvimiina K 3 eli "korvikemiina, ei ehtinyt käyttöön ennen sodan päättymistä. "Korvikemiina" nimityksen miina sai mm. kohosta, joka tehtiin auton "häkäpöntön" aihiosta.


RMA, saksalaisten ensimmäinen aluksesta laskettava magneettiherätesytyttimellä toimiva pohjamiina. Kalottimaisen ulkonäkönsä takia sitä kutsuttiin epävirallisesti myös "kilpikonnamiinaksi". Suomalaiset käyttivät miinaa v. 1941 Viron rannikolla ja Hankoniemen edustalla. Etualalla laukaisukoneiston havainto-opetuslaite.


Venäläinen luotisyvyytteinen sarvimiina vuodelta 1906. Miinoja jäi venäläisiltä Suomessa olleisiin varastoihin v. 1918. Miinaa ovat suomalaiset 1941-1943 laskeneet Tallinnan itäpuolelle Jumindan sulkuun sekä itäiselle Suomenlahdelle. Venäläiset käyttivät miinaa Suomenlahdella ensimmäisen maailmansodan aikana.


Englantilainen lentokoneesta pudotettava ja ohjausvarjolla varustettu magneettiherätteinen pohjamiina. Venäläiset pudottivat jatkosodan aikana yli 300 miinaa Suomen saaristoväylille. Ensimmäinen miinaanajo tapahtui 2.10.1943 Helsingin edustalla melkin väylällä, jolloin jäänsärkijä Sisu (myöh. Louhi) vaurioitui.


Saksalainen luotisyvyytteinen magneettiherätemiina. Saksalaiset ovat käyttäneet miinaa Porkkalan sekä Suursaaren suluissa vuosina 1943 ja 1944.


Saksalainen luotisyvyytteinen raivauseste. Kohon alla on ensin 50 metriä kettinkiä, jonka alapäässä on lisäksi leikkuri. Miinassa ei ole latausta. Miinaan on hämäystarkoituksessa kiinnitetty puiset sarvet. Saksalaiset käyttivät raivausestettä v. 1944 Suursaaren sulussa.


Venäläinen iso sarvimiina, jossa on S/08-miinan osia mm. varmistimessa ja syvyytinkoneistossa. Miinaa laskettiin talvisodan aikana mm. Petsamon edustalle, josta niitä raivattiin välirauhan aikana. Miinaa käytettiin vuosina 1941-1945 Suomenlahdella.


Venäläinen luotisyvyytteinen räjähtävä raivauseste vuodelta 1926, joka katkaisi räjähdyspanoksella miinaraivaajan raivauskaluston. Miinan tavoin syvyyttyvällä pesäkelevyllä on neljä kohoa, joista aina yksi kaksine räjähdyspanoksineen on toimintavalmiina pitäen seuraavat kohot panoksineen pesäkkeissään. Raivausestettä käytettiin vuosina 1941-1944 Suomenlahdella.


Näyttelyssä keskeinen rooli oli miinaraivauksella, olihan kokoelma 1920-luvulla perustettu juuri raivauksen havaintomateriaaliksi.



Miinamuseon esittely Forum Marinumin sivuilla.

Forum Marinumin tuottamia videoita kokoelman miinoista.

Toivotaan että uusi esittelytila tälle kokoelmalle löytyy.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...