Aina ei stratagiapeliin tarvita karttaa, vaan sitä voi pelata pelkillä korteilla. Sellainen peli on Eagles: Waterloo, jossa aiheena on tuo Abban hitistä tunnettu, Napoleonin sodat päättänyt taistelu vuodelta 1815.
Joukot on siis esitetty kortteina, yksi kortti vastaa prikaatia, ja sen kuvituksena on yhden prikaatiin kuuluneen rykmentin sotilas. Joukot jakautuvat armeijakuntiin, joille kullekin on yksi tai useampi kenraali. Kenraali antaa omille joukoilleen tukea morale check -heitossa, sen lisäksi armeijakomentajat Napoleon, Wellington ja Blücher voivat tukea kaikkia alaisiaan joukko-osastoja. Joukot ovat jalkaväkeä, ratsuväkeä ja tykistöä. Ratsastava tykistö voi sekä karauttaa kiinni viholliseen että ampua samalla kertaa, muiden on valitta joko liike (move) tai ampuminen (fire).
Osastolla on CV-arvo, joka määrittelee kuinka monella nopalla se ampuu. Fire-arvo määrittelee millä noppalukemilla se osuu: F1=6, F2=5-6 jne. Morale value kertoo miten hyvin tai huonosti se itse kestää osumia (laskevasti A-D). Taistelua käydään kolmella lohkolla (vasen, keski ja oikea), joista jokaisessa on oma ja vastustajan puoli. Voiton vie se, joka pääsee yksinään vihollislohkon hallitsijaksi jollain sektoreista.
Vaikka pelissä ei ole karttaa, on siinä kuitenkin neljänlaisia maastokortteja eli metsää, rakennuksia, jokia ja kukkuloita, jotka auttavat puolustusta tai vaikeuttavat vastustajan hyökkäystä. Lisäksi on ns. tapahtumakortteja, joilla voi monin tavoin avittaa omiaan tai kampittaa vihollista.
Pelissä on 4 skenariota kuten itse Waterloon sotaretkessäkin: Quatre Bras, Ligny, Wavre ja varsinainen Waterloo. Peliä varten 300 kortin pakasta valikoidaan ao. taistelun osastot, pakka sekoitetaan ja jaetaan kahtia. Toinen puoli on käytössä heti alussa, ja toinen vahvistuksina 1-2 kortin tahdilla per kierros.
Tilaahan tämä vaatii, joko ison pöydän tai olkkarin lattiaa, tässä jälkimmäinen. Ranska on hyökännyt brittien asemiin vasemmalla ja keskellä, mutta joutunut puolustuskannalle preussilaisia vastaan oikealla.
Sama brittiläis-preussilaiselta kannalta katsottuna. Tämä on Waterloo-skenario, jossa preussilaiset voivat operoida vain vasemmalla lohkolla, ja vasta vedettyään vahvistuspakasta (heillä ei tässä alkupakkaa olekaan) jonkun kenraaleistaan.
Osumia merkitään kuvissa näkyvillä keltaisilla merkeillä. Näille joukoille heitetään oman kierroksensa alussa morale check. Epäonnistunut kortti heitetään sivuun. Käytännössä taistelut ovat varsinaista kulutustaistelua viimeiseen korttiin asti. Säännöt ovat helpot oppia nuoremmallekin pelaajalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti