Diana 2/2011

Vuoden toisen Dianan teemaksi ilmoitetaan kannessa "Tyylit". Monikko on turha, sillä käytännössä tyyli on tällä kertaa kustavilaisuus, tuo monien keräilijöiden, harrastajien ja museoammattilaisten hyvin tuntema 1700-luvun uusklassismin pohjoinen ulottuvuus. Daniel Hoffmannin artikkelia on kuvitettu Mustion kartanon ja Gripsholmin linnan interiööreillä.

Italia on tavalliseen tapaan hyvin edustettuna, mitä ei kaltaiseni Italia-friikki viaksi laske. Aihepiiristä löytyy myös mielenkiintoisin artikkeli, Marjatta Saksan kirjoitus San Romanon metafyysiset taistelut. Lontoon National Galleryssä oleva Paolo Uccellon maalaus mainitusta taistelusta on tietysti monista kirjoista tuttu, mutta henkistä laiskuuttani en ollut koskaan ymmärtänyt sen olevan vain osan triptyykistä, jonka muut osat ovat Firenzen Uffizi-galleriassa ja Pariisin Louvressa (kuvat linkkien takana). Ja mitä merkityksiä niihin sisältyykään?

Vain hieman sivuraiteille eksyäkseni Uccellon triptyykin ensimmäisessä kuvassa esiintyvä punahattuinen Niccolò Tolentinolainen on päässyt esikuvaksi Ospreyn Warrior-sarjan kondottieereja esittelevän osan kanteen. Mutta ryntäsikö ritari taisteluun todella hattu päässä - tuskin, kuten Saksakin toteaa. Uccellon taistelumaalaukset olivat esikuvana monille myöhemmille sodan kuvauksille, itselleni niistä tulee aina mieleen myös Turun linnan portinvartijan kamarin taistelukuva.

Mitään Turkuun liittyvää ei löytynyt, ellei sellaiseksi lasketa turkulaistuneen Luigi de Annan artikkelia Caravaggion lyhyeksi jääneestä kaudesta johanniittaritarina Maltan saarella.

Uusista näyttelyistä esitellään mm. Livrustkammarenista Kansallismuseoon lainattu Uskolliset ystävät - Kuninkaallisia hevosia ja koiria. Idea on hauska, näyttelyn näin Tukholmassa ollessamme siellä työmatkalla toissa keväänä.

Kuriositeetteja museon kätköistä

Turun museokeskuksen lasi- ja posliinikokoelman digitoinnin ja Museot Onlineen siirtämisen myötä yleisön nähtäville on noussut esineitä, joiden kovana kohtalona on ollut virua koko museossaoloaikansa varaston pimeillä hyllyillä. Ainakin niin voimme hyvin perustein otaksua seuraavasta esinekaksikosta, ensinnäkin sen miespuolisesta osasta...

...ja sen feminiinisestä vastineesta.

Molemmat esineet ovat pulloja, todennäköisesti väkijuomien säilytykseen tarkoitettuja. Pullojen valmistuspaikaksi on luettelotiedoissa otaksuttu Someron Åvikin lasitehdasta, mutta ne voivat olla mistä tahansa. Kokoelmiin pullot ovat tulleet vuonna 1927 sittemmin Turkuun liitetystä Paattisten pitäjästä. Museon tuolloinen pääkirjan pitäjä on todennut niiden olevan "gammaldags glas, kuriositet".

Mistä näissä kuriositeeteissa on kysymys? Esinetyyppinä ne ovat sukua ns. viinakoiralle. Lasinpuhaltajamestarit saivat työvuoronsa jälkeen puhaltaa tuotteita omaan laskuunsa myytäväksi, ja tällöin heillä oli tilaisuus osoittaa taitojaan (ja huumorintajuaan) valmistamalla hieman erikoisempiakin esineitä.

Kuvat: TMK/Museot Online

Keskiaikaa pukkaa päälle

Turun linnan Ritariklubi vietti viime lauantaita piknikin merkeissä. Ensin tutustuttiin 1300-luvun varusteisiin ja taistelutapoihin Vapaakomppanian ja WarusSeppäin Killan jäsenten avulla ja opittiin mm. että ratsumiehen on syytä suojata jalkansa paremmin kuin jalkamiehen ja että pienestäkin kilvestä on apua asekäden suojaamisessa...

...minkä jälkeen nautittiin eväitä linnan valleilla. Sää oli helteinen, mutta puiston suurten puiden varjot antoivat mukavasti suojaa. Ritariklubin tavan mukaan monet niin pienet kuin isotkin olivat pukeutuneet valmistamiinsa keskiaikaisiin pukuihin.

Mutta ennen kaikkea tämänkertaisen bloggauksen on tarkoitus mainostaa Turun linnan keskaikaista iltaa, joka järjestetään Turun keskiaikamarkkinoiden aikaan, lauantaina 2. heinäkuuta klo 17 alkaen. Tarkempi ohjelma löytyy linkin takaa.