Bysantin kaartinjoukot

Raffaele D'Amaton kirjaa Bysantin kaartinjoukoista maineikkaimmasta, varjagikaartista, käsiteltiin aiemmin täällä. Nyt hän on kirjoittanut Ospreyn Elite-sarjaan kirjasen Byzantine Imperial Guardsmen 925-1025: The Taghmata and Imperial Guard.

Byzantin armeija jakautui kahteen osaan: themata oli maakuntiin (thema) sijoittunut paikallisarmeija, taghmata taas pääkaupunki Konstantinopoliin tai sen lähelle ryhmitetty liikkuva keskusarmeija.

Jälkimmäinen koostui viidestä rykmentistä: skhólai, eskoubitores, vighla, ikánatoi ja athanatoi. Pääkaupungin varuskuntana oli lisäksi kaksi jalkaväkirykmenttiä, noúmeroi ja teichistai. Keisarillinen laivasto oli nimeltään vasilikoploimon.

Konstantinopoli oli kuuluisa "sirkusfaktioistaan" ja mielenkiintoista kyllä skhólai ja noúmeroi samaistettiin sinisten ja valkoisten joukkueisiin, eskoubitores ja teichistai vihreiden ja punaisten. Edellisten viiteryhmänä olivat hovi ja aristokratia, jälkimmäisten rahvas (engl. populace) ja armeija.

Varsinaiseen keisarilliseen kaartiin kuuluivat vasilikê etaireía, vasilikodhrómonion, maghlavítai ja vasilikoi anthropoi. "Muuhun kaartiin" D'Amato on lukenut osastot nimeltä archontogennhematai ("upseerien pojat"), sardoi (sardinialaiset) - ja lopulta ne kuuluisat varjagit.

D'Amaton teksti keskittyy paljolti organisaatioon ja sotilasarvoihin, ja kuten edeltä jo saattoi päätellä, kreikankielisiä termejä on ihan tuhottomasti, mitään kevyttä luettavaa tämä ei ole. Aseita ja varusteita on käsitelty kuvallisten lähteiden ja arkeologisten löytöjen valossa. Kuvitus on jälleen Giuseppe Ravan ja taas on pakko sanoa etten ole oikein päässyt sinuiksi hänen tyylinsä kanssa. Jotenkin jäykkää se on, ja aina tulee tietysti verrattua sitä edesmenneen Angus McBriden lennokkaisiin piirroksiin.

Saint-Germain l'Auxerrois

Matkalla Île de la Citélle poikettiin Saint-Germain l'Auxerroisin kirkkoon. Nimensä se on saanut Pariisin piispan Pyhän Germanuksen mukaan. Monet uudelleenrakentamiset nähnyt pyhäkkö, jonka historian pahamaineisin hetki oli varmasti 24.8.1572, jolloin kirkon kelloilla annettiin merkki Pärttylinyön verilöylyn aloittamiseen ja tuhansien kaupunkin tulleiden hugenottien surmaamiseen.

Päälaivan itäpäätyä.

Sivulaivan kappeli.

Pienen pähkäilyn jälkeen tulin siihen tulokseen että näiden täytyy olla jonkinlaisia votiivitauluja, muistoksi saadusta varjeluksesta tms.

Mutta sen sijaan en ymmärtänyt mikä näiden matalajalkaisten jakkaroiden virka on, toivottavasti joku viisaampi tietää.

.

Jardin du Palais Royal

Heti Louvresta pohjoiseen on Palais-Royal ja sen puutarha. Sisäänkäynnin luona kävi ilmi, että lähistöllä oleva Ranskan kansallisnäyttämö Comédie-Française oli evakossa puutarhan alueella.

Teatteri oli sijoitettu puiseen tilapäisrakennukseen aluetta poikittain halkovan pylväikön väliin.

Itse puisto on tyypillinen muotopuutarha: suoria linjoja, kuria ja järjestystä.

Pariisin puistoissa tuntuu usein että nurmikko ja puut ovat erillään. Puiden alla ei kasva nurmea eikä nurmikolla puita. Miten tuo hiekka saadaan pysymään puhtaana rikkaruohoista, on minulle arvoitus. Aurinkoisena päivänä vaalea hiekka häikäisee aivan riivatusti heijastaessaan kaiken paisteen, aurinkolasit olisivat tarpeen. Mutta oli aukiolla kukkiakin...

...ja vettä.

Pulujen ruokkiminen oli Juhan mieleen ja sitä harrastettiin aina kun voitiin. Tässä paikallinen eläintenystävä.

Puistoa kiertävillä käytävillä on kaiken- ja kalliinlaisia kauppoja.

Eipä muuta kuin takaisin etuosan aukion yli. Jos joku ehti ihmetellä mitä nämä pilarintyngät ovat, niin kyseessä on Daniel Burenin taideteos Les Deux Plateaux. Melkoisen mekkalan kuuluu se saaneen aikaiseksi vuonna 1986. Aukiolla on myös ritilöitä, joiden alla juoksee vettä. Kuuluuko se teokseen, en osaa sanoa.

Ensimmäisen kuvan alakulmassa oli hahmo, joka tässä suurempana. Ranskalainen sotilashan se siinä kuningasvallan aikaisesssa (luonnon)valkoisessa asetakissaan.

Sotilas oli NOXA-nimisen lelukaupan mainos. 

Näkymä sisältä. Miniatyyrihahmoja oli aivan valtavasti, niin historiallisia kuin ranskankieliseen sarjakuvamaailmaan liittyviä.

Hienoimpia, totta kai, olivat Napoleonin sotien aikaiset hahmot.

Tulinpa kysäisseeksi myös hintoja. Ei erityisen suuri, mutta taitavasti maalattu hahmo maksoi - 150 €! Totta puhuen halvempiakin olisi ollut, mutta niin jäi matkamuisto hankkimatta. Figuureja valmistaa Les Drapeaux de France, jonka nettikaupasta niitä voi myös ostaa.

Palais-Royalin edessä on, mikäs muukaan kuin Place de Palais-Roayl. Taidetta tehtiin senkin pintaan.

.