maanantai 3. kesäkuuta 2024

Kiertokävelyitä Turussa (1) Linnanfältti

Jo toukokuussa tehtiin Mikko Laaksosen opastamana arkkitehtuurikävely Linnanfältille, jossa myös Turun museokeskuksen toimitilat vielä toistaiseksi sijaitsevat. Aloitettiin uudemmasta päästä, viime vuosien aikana rakennetuista puukerrostaloista. Mukaan tullut paikallinen kertoi materiaalin huomioidun huonekohtaisissa sprinklereissa. Talojen välistä häämöttää Linnankadun varren autiona oleva empirepuutalo.


Piippunäkymiä Fleminginkadulta. Vasemmalla oleva talo airbnb-käytössä, oikealla taas saman omistajan viime vuoden keväällä tulipalosta kärsinyt 1800-luvun puutalo.

 

Sähköraitiovaunuja varten rakennetut hallit ulottuvat Amiraalistonkadulta Linnankadulle, tässä näkymä edellä mainitulta puolelta. Näkyy hieman heikosti, mutta menneisyyttä on muistettu upottamalla asfalttiin kivestä tehtyjä raidepareja hallin ovelta kadulle.

Komeimpia Linnanfältin kohteita on tämä Työväen As Oy Soma Amiraalistonkadun ja Mittarinkadun kulmauksessa.


Näkymä ylös Mittarinkatua, jossa uusi yhdistyy vanhaan.

Näkymä Mittarinkatua alaspäin. Kolmikerroksinen klassisistinen kivitalo 1920-luvun lopusta rakennettiin ehkä kiertämään määräystä ettei tontin rajalle saanut rakentaa (puurakennusta). Vieressä oleva matalampi rakennus on samalta ajalta, ja sen katutason kerroksessa toimi pieni kahvila-myymälä kun 1997 siirsimme kokoelmia edellä mainittuun ratikkahalliin. Nyt on taas uusi muutto edessä.


Mittarinkadun modernismia. As Oy Malminahde (1963) oikealla sulautuu myöhemmin rakennettuun As Oy Mittarinahteeseen (1964-65) vasemmalla. Kummankin julkisivu pellitetty myöhemmin.


As Oy Malminrinne on vuodelta 1962. Kuulimme tässä vaiheessa, miten, yleisesti ottaen, puutalot muuttuivat aikoinaan kerrostaloiksi rakennusliikkeiden ostellessa vailla mukavuuksia olleet talot antamalla omistajille osakkeen uudesta talosta. Sinänsä hyvä diili, kun kaupan päälle saattoi tulla pari sijoitusasuntoakin.


Käväistiin myös entisen merenkulkuoppilaitoksen pihalla. Vuonna 1967 valmistunut talo jo ollut jo vuosikymmenen tyhjilllään, ja sen kohtalosta kiistellään hallinto-oikeudessa. Viereistä Juhana herttuan koulua uhkaa purkaminen, sekin on ollut jo tovin tyhjillään.

Topeliuksen koulun puu- ja kivirakennuksia Malminkadun ja Pakkarinkadun kulmassa. 1900-luvun alussa rakennettu Pakkarin koulu nimettiin uudelleen 1928, kun joukko turkulaiskouluja nimettiin Suomen suurmiesten mukaan.



Yllätyin mieluisasti, kun Tallimäenkentän päiväkodin seinässä oli muistettu seudun historiaa kolerahautausmaana. Toisin kuin Itäharjun vastaavan, ei tästä ole säilynyt mitään maan pinnalla.


Sitäpä en ollut ennen hoksannut että tämä Malminkatu 2:n 8 asuintalon ja keskellä olevan talousrakennuksen ryhmä muistuttaa eräällä tapaa Piispankadun ns. Rettigin vapriikitalojen asetelmaa.


Pakkarinkatua alas palatessa piipahdettiin vielä Turun Työväen As Oy Raikkaan pihapiirin turisemaan paikallisten kanssa. Hyvin voi uskoa, että alkuperäisten hellahuoneiden maailmassa elämää elettiin näissä pihapiireissä, kuten 1900-luvun alkuun sijoittuva romaani kuvasi.


 

Haikeaksi lopuksi vain hieman alempaa Pakkarinkadulta tämä purkamistaan odottava As Oy Turun Veistämöntorin talo vuodelta 1976.


Puretaanko 1970-luvun arkkitehtuuria turhankin surutta, siitä on viime aikoina paljon keskusteltu.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...