Sarka avautui Loimaalle jo 19 vuotta sitten, mutta vasta nyt tuli tyhy-retken yhteydessä paremmin perehdyttyä siihen.
Aulassa kuvitteellisen jokilaakson asutusta ja viljelyä vuodesta 1000 eKr. vuoteen 2000 jKr. esittävä pienoismallisarja johdattaa kohti päänäyttelyä.
Maatalouden aika kattaa saman ajanjakson kivikauden lopulta nykyhetkeen, ja kyllä, maatalouden historiasta voi kertoa kiinnostavasti! (Näyttelystä on myös digiversio.)
Kaski- vai peltoviljely? Eivät ne sulkeneet toisiaan pois vaan täydensivät.
Helppoa kuin heinänteko? Peltoheinä oli niittyheinää paksumpaa ja siksi työläämpää niittää, eikä kuivunut maassa, vaan se piti nostaa haasioille tai seipäille kuivumaan. Peltoheinä ja karjanjalostus mahdollistivat maidontuotannon nousun ja voinviennin tulolähteenä.
Karjatalous nosti tulotasoa, ja metsätalous se vasta kannattikin. Oli varaa hankkia posliiniastiasto ja kouluttaa lapset.
Harakkamyllyssä vain yläosa kääntyy tuulen mukaan, jauhinkivet ovat kiinteässä alaosassa.
Myllytyyppejä, nappia painamalla niiden siivet sai pyörimään. Vasemmalla takana Kuralasta tuttu vesimylly.
Tarkastuskarjakko työmatkallaan.
Koneistuminen alkoi Fordin kehittämästä Fordsonista.
Turkulainen Kullervo ei mikään menestys valitettavasti ollut.
Hengennostatusta sota-aikana.
Jälleenrakennusajan standardikeittiö, kalusteet Enson vuoden 1948 mallistoa.
Pientilojen ja maitolaitureiden kadonnut maailma...
Kävijä saattoi simulaattorissa kokeilla taitojaan leikkuupuimurin ohjaimissa.
Vaihtuvana näyttelynä oli käydessämme Sinun ruokasi ei ole sinun – Ruokakeskustelua nyt ja ennen.
Seuraavassa hallissa on esillä Viikin maatalousmuseon, osin jo Mustialan maamiesopiston kokoelmiin, perustuva esikoneellisen ajan työvälineitä esittelevä kokoelmanäyttely Ennen koneita. (Myös siitä on diginäyttely.)
Esinenumerot olivat suurimpia näkemiäni.
Mannisen rivikylvökone oli toimiva laite, vaikka toikin mieleen Kivisten ja Sorasten auton.
Kolmannessa hallissa oli aivan upouusi näyttely, On se kone!
Isoja koneita, ja isoja kuvia.
Myös leikkitraktori oli normikokoa, mutta pienempiäkin löytyi.
Kohtaa kone -pisteessä esitellään vaihtuvasti jonkin toisen kokoelman objekteja, tässä Ideal-merkkinen traktori yksityiskokoelmasta.
Leikkuupuimuri (lähes) suoraan ajosta museoituna.
Salaojituksesta tulee aina mieleen miten uutiset salaojituksen lisääntymisestä kuohuttivat mieltäni pienenä. Miten moisen rikollisuuden (vrt. salakuljetus) annettiinkin noin rehottaa?
Harry Ferguson sen tiesi jo vuonna 1943.
Härpäke havainnollisti eri vetopelien tehokkuutta.
Simulaattorissa saattoi kokeilla omia traktorinajotaitojaan.
Suomen ensimmäinen lypsyrobotti oli viksu vekotin. Se tunnisti jokaisen lehmän, eikä lypsylle ollut asiaa kuin vähintään kuuden tunnin päästä edellisestä.
Peltomopo, akselileveys säädettävissä sarkojen mukaan. Käytetty hukkakauran poiskitkemiseen.
Ja kuuluuhan Saran alueeseen vielä rivi latoja ja riihi...
yksi Miina Äkkijyrkän lehmistä (Holy Calf)...
ja ilmeisesti ihan uusimpana leikkiipuimuri 2024.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti