Valkoinen kuolema voi merkitä moniakin asioita, kuten suomalaista tarkka-ampujaa, mutta Alpeilla sen kerrotaan tarkoittavan lumivyöryä, arvaamatonta kuoleman tuojaa vuorten korkeuksissa.
Robbie Morrisonin käsikirjoittama ja Charlie Adlardin piirtämä White Death (2014) vie lukijan vuoden 1916 loppupuolelle, Italian ja Itävalta-Unkarin väliselle Trentinon vuoristorintamalla, fiktiiviselle Alighierin (itse asiassa Asiagon) ylätasangolle (plateuau).
Alueella syntynyt Pietro Aquasanta on italialaisena, mutta Itävallan kansalaisena vangiksi jouduttuaan päätynyt Italian armeijaan täydennysmiehenä bersaglieriosastoon, ja olot tuntevana joutuu pian järjestämään räjähteillä lumivyöryjä, "valkoista kuolemaa", itävaltalaisten vihollisten päänmenoksi. Sotahullu esimies, raaka rintamahuumori, käynnit kenttäbordellissa ja sotasairaalan kauhut tuovat oman tunnelmansa tähän hiilellä ja kalkilla taiteiltuun mustavalkoiseen sarjakuvaan, jonka vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa ekspressiivisissä lähitaisteluiden kuvauksissa. Oman lisänsä, usein kohtalokkaankin, tuovat kohtaamiset entisten maanmiesten kanssa taistelujen melskeessä.
Kulttuurisia viittauksia voi löytää vaikka lausahduksesta Who's in charge here? ja varsin kuuluisasta kuvasta tykkien hilaamisesta ylös vuorelle, tarinan epäloogisuuksia puolestaan tilanteesta, jossa ruumiiden täyttämässä taisteluhaudassa ovatkin yhtäkkiä hengissä vain päähenkilö ja hänen toisella puolen rintamaa taisteleva tuttavansa. Taidesarjakuvalle sopivasti (?) lopussa on eräänlainen making-of-osio.
Kaiken kaikkiaan tälle voisi antaa paremman arvosanan kuin kuusi vuotta sitten luetulle Jacques Tardin pasifistiselle jurnutukselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti