Lyhyen talvipäivän hämäryydessä tuli paikallisoppaan kanssa kierrettyä Pernon nähtävyyksiä. Sellaisiin kuuluu tietysti jo 1450-luvulta lähtien tunnettu Pernon kartano, aikoinaan Raisioon kuulunut, mutta 1967 Turkuun muun Pernon tavoin liitetty. Itse kartano paloi jo ennen sitä, 1961, ja sen perustusten päälle on rakennettu uusi omakotitalo. Jäljellä on vain pari aittaa...
ja nämä aivan Pernontien varressa olevan kellarin jäänteet. Kyseessä ei ole keskiaikainen tiiliholvattu kellari, jonka jäännökset ovat ylempänä rinteessä, ja jossa Kekkosen kerrotaan juoneen sahtia kartanon 500-vuotisjuhlissa 1958, mutta vanha tämäkin lienee.
Jos ei nyt sahtia, niin olutta kertoi paikallisoppaani nuorison täällä kesäisin edelleen juovan, ja mikäs sen hienompaa perinteiden jatkamista.
Etelämpänä sijaitsee Uudeksi tai myös Vähä-Pernoksi sanottu kartano, uusklassinen tyyliltään, mutta vasta vuodelta 1918, jolloin kelloseppä Frans Hjalmar Ahlström rakennutti sen. Tila erotettiin Pernon kartanosta Ahlströmin avioiduttua Pernon kartanon tyttären kanssa.
Loppuun vielä muutakin Pernon nähtävyyttä, nimittäin telakalle vievä rata...
ja Mauri Kososen egyptiläisvaikutteinen muraali Vuorenpeikon temppeli Metsäaron pumppaamolla.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti