Turun Sanomien pyhäinpäivän artikkeli, Veli Pekka Toropaisen haastatteluun perustuva juttu Turun vanhoista hautausmaista innosti flanööriä kiertämään ne kaikki syysmyrskyn jälkeisenä poutapäivänä.
Ensimmäinen ja tärkein niistä oli tietysti tuomiokirkko, jonka alle ja ympärille turkulaiset haudattiin aina vuoteen 1807, jolloin Vasaramäen kaupunginosassa Uudenmaantien varressa oleva nykyinen hautausmaa otettiin käyttöön.
Kaskenrinteessä sijainneella Pyhän Olavin dominikaanikonventilla oli oma hautausmaansa maallisen vaelluksensa päättäneille veljille. Konventin aluetta on kaivettu arkeologisesti viime ja tänä vuonna.
Pyhän Kerttulin hautausmaalle haudattiin puolestaan kurjia syntisiä, rikoksistaan mestaamalla rangaistuja, jonnekin tänne Uudenmaankadun ja Sirkkalankadun risteyksen tienoille. Itse mestauspaikalle on muistomerkki Kerttulinmäen kallliolla.
Myös Pyhän Yrjänän hospitaalilla oli hautausmaa menehtyneille spitaalisille. Hospitaali sijaitsi täällä nykyisen kauppatorin kulmalla, keskiajalla toki syrjässä itse kaupungista.
Nykyisen Julinin korttelin alueelle 1500-luvun lopussa perustettu Pyhän Hengen kirkko ja sen hautausmaa toimivat 1600-luvun puoliväliin, ja löytyivät uudelleen vasta 1980-luvulla. Paikalle perustettu kappeli ei ollut auki, joten tässä kirkon perustajan Juhana III:n muistomerkki.
Kauempana Linnankadulla, Kakolan itäpäässä, sijaitsi 1600-luvulla perustettu köyhäintalo Pyhän Mikaelin kirkko hautausmaineen. 1690-luvun nälkävuosina kuolleet köyhät haudattiin heidätkin tänne. Hautausmaa kaivettiin arkeologisesti tänä kesänä, ja tilalle nousee uudisrakennus. Vainajat haudataan uudelleen Turun hautausmaalle. Tänään paikalla näytti tältä.
Vähän Linnankatua eteenpäin on yksi kohde, jota TS:n jutussa ei mainittu, koska se ei aikoinaan Turun kaupungin alueella ollutkaan. Tässä förin kohdalla, vanhan Auran panimon ja Barkerin puiston länsipään tienoilla, on sijainnut Turun linnan hautausmaa 1500-luvulta lähtien.
Poikkeusajat vaativat poikkeuksellista hautausta, ja vuoden 1831 koleraepidemian uhreille perustetuista hautausmaista on vielä jäljellä Itäharjulla oleva. Kakolan länsipäässä oleva on päällerakennettu, mutta sen hautauksia on tullut esiin aluetta arkeologisesti kaivettaessa.
TS:n jutussa mainittiin myös Hämeentullin takana sijainnut nälkään ja ruttoon kuolleiden hautapaikka, joka kuitenkin on vielä löytymättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti