tiistai 16. lokakuuta 2018

Vaasojen haudoilla Upsalan tuomiokirkossa

Upsalan tuomiokirkon tornien huiput ovat 1800-luvulta, mutta aito ja alkuperäinen Ruotsin kansallispyhäkkö se on...


tarkoittaen sitä että siellä ovat maan kansallispyhimyksen Pyhän Eerikin maalliset jäännökset. Tekikö hän ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen meidän kansallispyhimyksemme Henrikin kanssa vai ei, siitä ei varmuutta ole. Väkivaltaisesti hän ainakin kuoli, sen on ruumiin tutkimus todistanut.


Mutta ennen kaikkeahan tuomiokirkossa on Vaasojen hautoja ja hautamuistomerkkejä, kuuluisimpana niistä Kustaa Vaasan.


Kustaa Vaasa haudattiin tuomiokirkkoon yhdessä kahden edesmenneen vaimonsa kanssa, niinpä hekin ovat päässeet osaksi monumenttia, Kuninkaan oikealla puolen makaa ensimmäinen vaimo Katariina...


ja vasemmalla toinen vaimo Margareeta.


Kolmas vaimo, Katariina Stenbock, on hänetkin haudattu tämän kuorin alle, kuten myös Kustaan ja Margareetan poika Juhana III. Suomalaisittain kiinnostavin on tämä monesti kuvattu muistomerkin kulma, jossa oikealla on ensimmäinen esitys Suomen (suuriruhtinaskunnan) vaakunasta. Vasemmalla "Pohjois-Suomen", sittemmin Satakunnan vaakuna, vieressään "Etelä-Suomen" vaakuna, joka nyttemmin tunnetaan Varsinais-Suomen vaakunana, mutta aiemmin viittasi ennemminkin Uuteenmaahan. Pohjoisen ja eteläisen Suomen rajan katsottiin kulkevan Aurajoessa. Muistomerkistä löytyvät myös Hämeen ja Karjalan vaakunat.




Juhana lepää siis isänsä vieressä, mutta hänen hautamuistomerkkinsä on Jagellonica-kappelissa.


Varsin levollisena Juhana siinä pötköttää, enkeleiden pidellessä kuninkaan varusteita.






Juhanan pojan Sigismundin tultua syrjäytetyksi Ruotsin valtaistuimelta muistomerkki jäi maksamattomana 200 vuodeksi Gdanskiin, josta vasta Kustaa III maksoi ja toimitti sen Ruotsiin 1700-luvun lopulla, ja katedraaliin se asetettiin vasta 1818.

Nimensä kappeli on tietysti saanut Juhanan puolisosta Katariina Jagellonicasta. Hänen muistomerkkinsä on Juhanan monumenttia vastapäätä...


ja hänet on myös kappeliin haudattu.


Turun linnan historian kanssa vuosia tekemisissä olleelle Juhanan ja Katariinan haudoilla käynnillä oli aivan oma merkityksensä. Tätä postausta tehdessä tuli mieleen pohtia millä muilla Vaasojen haudoilla on tullut käytyä. Eerik XIV on haudattu Västeråsin tuomiokirkkoon ja Kaarle IX Strängnäsin tuomiokirkkoon, joissa kummassakaan ei ole tullut käytyä. Kustaa II Aadolf lepää Riddarholmin kirkossa, josta jos onkin tullut käytyä ei muistikuvaa saati valokuvia ole. Ruotsin Vaasoista viimeisen, kuningatar Kristiinan, hautamuistomerkillä Rooman Pietarinkirkkossa sen sijaan on tullut käytyä.

Puolan Vaasoista Sigismund III on haudattu Wawelin katedraaliin, joka sekin on käymättä. Sinne on haudattu myös suurin osa Sigismundin pojasta Vladislav IV:stä, mutta "sydän ja sisuskalut" on haudattu Vilnaan. Sigismundin toisen pojan, Puolan Vaasoista viimeisen, Juhana II Kasimirin hautakirkko taas tuli vastaan Pariisissa.

Juhana III:n ja jalkavaimonsa Kaarina Hannuntyttären tyttären Sofian hauta on Tallinnan tuomiokirkossa. Ja Kaarina Maununtytärhän, Ruotsin kuningattarista ainoana, lepää Turun tuomiokirkossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti