Glad Valborg!

Brahe Djäknar laulaa ja maagiset sanat on lausuttu: "Våren är här, mössorna på!"

Vappupallomme toivottaa kaikille aurinkoista kevättä!

Pike and Shot Tactics 1590-1660

Ilolla on tervehdittävä jokaista Ospreyltä ilmestyvää teosta, jossa käsitellään laajemmin renessanssiajan eurooppalaista sodankäyntiä. Brittiläiselle kustantamolle 1500-luku on yleensä yhtä kuin vuoden 1588 suuri armada ja 1600-luku yhtä kuin Englannin sisällissota 1640-luvulla.

Keith Robertsin aiheena on taktiikan kehitys Alankomaiden valtionhoitajan Morits Nassaulaisen uudistusten ja Englannin restauraation välisenä aikana. Renessanssi haki innnoituksensa antiikista ja niinpä kuten suuri makedonialainen falangi oli kärsinyt tappion pienempien ja joustavampien roomalaisosastojen käsissä, kävisi suurille espanjalaistercioille samoin pienempiin yksiköihin jaettujen alankomaalaisten käsissä. Näin kävikin Nieuwpoortin taistelussa 1600 jonka jälkeen uusi taktiikka levisi muihin protestanttisiin maihin, myös Ruotsiin, jossa Kustaa II  Aadolf oli sen tehokkain käyttäjä lyhyen Saksanretkensä aikana (1630-32).

Varhaismodernin ajan jalkaväkimuodostelmien transformaatio tapahtui lyhykäisyydessään seuraavasti. Keskiajan lopulla jalkaväki saavutti taistelukentän herruuden keskittymällä kurinalaisiksi keihäsmiesneliöiksi, joiden tueksi tulivat musketööriosastot. Ratsuväen uhan väistyessä ja kenttätykistön tehon kasvaessa neliöt ohenivat ja pitenivät kunnes ne lineaaritaktiikan aikakaudella 1700-luvulla olivat enää 2-3 miestä syviä rivejä. Sokkapistimen tultua käyttöön 1600-luvun lopussa voitiin jalkaväkikeihäistä ("piikeistä") luopua kokonaan. Robertsin kirja kuvaa yhtä vaihetta tässä prosessissa, Hollannin vapaussodan ja 30-vuotisen aikakautta, jolloin trendeinä olivat myös musketöörien osuuden kasvu suhteessa keihäsmiehiin ja vähittäinen luopuminen jalkaväen haaniskoinnista.

Visuaalisesti kirja ei ole kovinkaan antoisa. Kuvitus koostuu moneen kertaan nähdyistä 1600-luvun painokuvista sekä Adam Hookin ennallistuksista, jotka tässä pakosta ovat kaavamaisia joukkomuodostelmien kuvia, havainnollisia tosin sinänsä.

Plussaa siitä ettei tarvinnut tällä kertaa lukea miten lunttumusketin lataaminen on hidasta koska se käsittää niin-ja-niin-monta vaihetta. Tämä merkillinen käsitys lienee syntynyt Jacob de Gheynin 1607 julkaisemasta manuaalista Wapenhandelingh, jossa musketin (ja myös jalkaväkikeihään) käsittelyn havainnollistamiseksi jokainen liikesarja on purettu osiinsa - "Musket for dummies" siis.

Keisareiden iso hali

Neljäs ristiretki ja Konstantinopolin ryöstö vuonna 1204 antoi venetsialaisille tilaisuuden täydentää huomattavassa määrin materiaalista kulttuuriperintöään.

Yksi tunnetuimmista hankinnoista oli tämä, Tetrarkkeina tunnettu veistosryhmä. Tetrarkia oli keisari Diocletianuksen kehittämä hallintojärjestelmä, jossa Rooman valtakunta oli jaettu kahden augustuksen ja näiden varamiesten kahden caesarin kesken. Augustuksen siirtyessä syrjään heidän tilalleen tulisivat caesarit joiden tilalle puolestaan valittaisiin uudet caesarit. Nelivalta ei kuitenkaan toiminut, vaan järjestelmä hajosi pian Diocletianuksen jälkeen.
Kuten tästä kuvasta näkyy, eivät augustus/caesar -parit alunperin olleet yhdessä. Jotain näyttää myös puuttuvan...

...ja puuttuva osa on tässä. Kuva on Wikipediasta ja kivi itse Istanbulin Arkeologisessa museossa. Yhden sotilasjuntan jäsenen kantapää jäi siis kiireessä Konstantinopoliin!

Byzantium 1200 -projektin sivuilta löytyy ennallistus rakennuksesta jossa nuo patsaat aikoinaan sijaitsivat. Tätä nykyä ne ovat kiinnimuurattuina Venetsian Markuksenkirkon nurkkaukseen.

Kannattaa myös huomata että kivi on porfyyria, jota värinsä vuoksi pidettiin Bysantissa erityisessä arvossa, olihan purppura keisarin tunnusväri. Keisarin lapset synnytettiin keisarillisen palatsin purppurakamarissa, josta johtuen heillä oli oikeus käyttää arvonimeä Πορφυρογέννητος eli Purppurasyntyinen. Aitoa keisarillista purppurakiveä sai vain Egyptistä, paikasta nimeltä Mons Porphyrites, joka puolestaan sijaitsee suomalaistenkin suosiman Hurghadan lomakohteen lähellä.