Yhtä klassista on myös keskusaulassa.
Turnauskestävyys alkoi sotamuseon jälkeen jo herpaantua, joten sinänsä komeat kokoelmat jäivät varsin kursoriselle kierrokselle.
Museon kuuluisimpia, ja ainakin kooltaan suurimpia, on Jan Matejkon 1878 maalaama teos Tannenbergin eli puolalaisittain Grunwaldin taistelusta 1410.
Taistelu oli käännekohta saksalaisen ritarikunnan ja Puola-Liettuan suhteissa, ja vielä suurempaan maineeseen se nousi 1800-luvun kansallisuusaatteen myötä, jopa niin että saksalaiset nimesivät venäläisistä 1914 Itä-Preussissa saamansa voiton Tannenbergin kylän mukaan, ikään kuin revanssina 500 vuoden takaisesta tappiosta.
Mutta niin paljon kuin sodankäynnin kalustoa ja taidetta tai niiden yhdistelemistä jaksaakin katsella, täytyy joskus ravita ja virkistää itseään. Vähän matkan päässä olevassa ravintolassa sai annoksen vodkaryypyllä tai ilman - ja olutta tietysti kyytipojaksi.
*****
Kaponieeri siirtyy tämän jälkeen kesäkauden harvahkoon postaustahtiin.
1 kommentti:
Voi että mikä paikka! Tuo olis kyllä ihan minun museo!
Lähetä kommentti