The Siege of Hong Kong kuvaa Hongkongin pääsaaresta käytyä
taistelua joulukuussa 1941. Japanilainen
38. divisioona alkoi vyöryttää saarta 18. joulukuuta ja viikon taistelujen jälkeen brittiläinen kuvernööri antautui 25.12.
Pelin on tuottanut (jo edesmennyt) firma nimeltä
Microgame Design Group. Peli oli eräänlainen puolivalmiste eli counterit sai paperille painettuina ja jäi asiakkaan vaivaksi liimata arkki paperille ja saksia nappulat irti. Yhtiö julkaisi kaikkiaan 40 peliä, joiden lista löytyy
täältä.
Säännöt ovat todella simppelit ja helposti opittavat. Ainoa erikoisuus on aamu- ja iltapäivävuorojen vuorottelu: Aamupäivällä yksiköillä on 8 liikepistettä ja iltapäivällä 4. Lisäksi japanilaiset saavat täräyttää aamupäivällä tykistökeskityksen haluamaansa brittiheksiin.
Kartta on kohtalainen, tässä kuvassa myös yhden pelatun pelin tulos kontrollimerkein ilmaistuna (yksiköt poistettu). Lopputulos oli melko historiallinen, noilla main brititkin laskivat aseensa.
Toisessa pelissä japanilaiset pyyhkivät britit kokonaan kartalta ja itse asiassa muutaman pelin jälkeen se vaikuttaa melko vakiolta.
Mieleeni tuli laajentaa teemaa muun populaarikulttuurin suuntaan, joten kampasin lävitse ei-ihan-vielä-täydellisen
Viidakon korkeajännitysten kokoelmani ja kas, löytyi sieltä kaksi Hongkongiin sijoittunutta tarinaa:
Tarinassa
Kuriton kersantti (1/1974) kanadalaiskessulta palaa hihat kun hän joutuu seuraamaan englantilaisten, skottien ja intialaisten vuosisataisten sotilastraditioiden määrittelemää taistelemista. Lopulta, totta kai, käy ilmi miten tarpeen traditiot ja sotilaskuri ovat kun kaikkien neljän etnisen ryhmän edustajat kohtaavat matkalla vankileirille. Epätavallisen tarkkaa historiankuvausta Korkkarilta, sillä Hongkongissa todella taisteli kaikkia mainittuja kansallisuuksia. Kanadalaisille kahden pataljoonan lähettäminen aivan ennen sotaa Hongkongiin on ollut melkeinpä Dieppen veroinen kaunan aihe. Epätavallista on myös päähenkilöiden joutuminen lopussa vangeiksi, mutta toki viimeisessä kuvassa esiin kaivellaan kranaatteja ja pistooleja niin ettei vankeus lie pitkäksi muodostu - ehkäpä he liittyivät
tähän ryhmään?
Kapteeni koukku (12/1976) on "likaisen tusinan" kaavan mukaan tehty tarina, jossa laivaston upseeri saa johdettavakseen sotilasvankilan hylkiöt. Yksi retaleista haraa koko ajan vastaan vain oman nahkansa pelastaakseen, mutta täysin korkkarikaanonin mukaisesti pelastaa lopussa muut heittäytymällä japanilaisten käsikranaatin päälle. Hirtehisjoukko pakenee antautumisen jälkeen Hongkongista kohti Macaota ja oletettavasti em. vastarintataistelijoiden seikkailuja.
Päivityksenä tieto, että Osprey Publishing julkaisi Campaign-sarjassa 2015 Hong Kongin valtauksesta ja sen jälkeisestä vastarintaliikkeestä kertovan opuksen
Hong Kong 1941-45: First Strike in the Pacific War (Brnjamin Lai & Giuseppe Rava)
4 kommenttia:
Brittiläiset sotilasasiantuntijat olivat tulleet ennen sotaa johtopäätökseen, ettei Hong Kong ollut puolustettavissa japanilaisten hyökkäystä vastaan. Vastalauseista huolimatta joukkoja oli vedetty pois siirtokunnasta, joten joukkoja ei riittänyt puolustamaan edes koko Hong Kongia. Sodan syttyessä Uusien territorioiden todettiin puolustaminen todettiin heti mahdottomaksi, joten puolustuslinja vedetiin Kowloonin niemimaan poikki linjalle, joka sai nimekseen ginin juojien linja. Optimistisimmissa arvioissa tämän ”Idän Maginot -linjaksi” kutsutun puolustuslinjan arveltiin kestävän jopa kuusi kuukautta. Linja kesti noin kaksi vuorokautta.
Peli alkaakin tilanteesta viikkoa myöhemmin, kun osapuolet ovat saaneet tehtyä valmistelunsa lopullista taistelua varten. Itse olen pelannut peliä vain kerran tai kaksi, mutta hyvin selväksi tuli, etteivät liittoutuneet pysty työntämään minun pelaamia japanilaisia takaisin mereen. Muistan kuitenkin, ettei saaren länsiosien kaupunkialueiden valtaaminen ollut helppoa, vaan joukkoni kärsivät tappioita. Olisiko vielä ollut niin, että jotkut rykmentit ovat suhteellisen hauraita ts. vähäisetkin tappiot rapauttavat osaston taistelukykyä huomattavasti?
Useamman pelikerran perusteella sanoisin, että ennen romahtamistaan rintama pysähtyy toviksi saaren keskikohtaan pohjois-eteläsuuntaisesti. Japanilainen kärsii tässä kulutusvaiheessa tappioita, joita nuoremman pelaajan voi olla vaikea kestää, mutta kokonaan tuhoutuneita japanilaisyksiköitä on lupulta kertynyt useimmiten vain pari jos ollenkaan. Tuossa asemasotavaiheessa ehtivät hätiin rykmenttien kolmannet pataljoonat, jotka paikkaavat puolittuneiden komppanioiden aukot.
Ahaa, japanilainen saa siis joitain täydennyspisteitä, joilla paikataan miehistövajaukset. Enpä muistanutkaan.
Luin joskus ammoin omaelämäkerran, jonka oli kirjoittanut Hong Kongissa palvellut brittipoliisi. Kirjan alussa hän havahtuu siihen, etteivät kaikki kiinalaiset pidäkään briteistä, jos kohta japanilaisia inhotaan vielä enemmän. Britit eivät oikein osanneet odottaa, mitä japanilaisten valta toisi muassaan. Kiinalaiset tiesivät. Suurin osa kirjasta onkin sitten ahdistavaa kuvausta vankileirillä olemisesta.
Niin ne ovat siis kokonaan uusia yksiköitä, kahden rykmentin kolmannet pataljoonat, joiden komppanioilla voi korvata puolittuneet kauemmin sotineissa stackeissa. Japanilaisten eri rykmentit eivät voi taistella yhdessä. Kolmas rykmentti ei saa kolmatta pataljonaa, mutta vahvistuksissa tulee myös kaksi pioneerikomppaniaa, jotka voivat sotia kenen kanssa vain ja loogisimmin niillä paikataan tuota vajaata rykmenttiä.
Lähetä kommentti