Vuonna 1793 valmistuneeseen ja nyttemmin kunnostettuun päärakennukseen pääsee sisään vain opastetuilla kierroksilla. Niitä on tänä kesänä joka päivä maanantait pois lukien klo 13 ja 15. Opastus kustantaa 9,50 €.
Opastus alkoi ala-aulasta.
Kulmahuone oli sisustettu lahjoituksena saaduin kirjoin ja esinein, niitä on esillä myös muissa huoneissa.
Alakerran salissa oli esillä nykytaideteos Seireenipasuuna.
Pompeijilaishuone oli sijainnut alunperin samassa kohtaa yläkerrassa, mutta siirretty alas kun talon julkinen osa siirtyi yläkerrasta alakertaan.
Tätä huonetta ei esitelty, mutta vaikuttaisi toimivan jonkinlaisena kokoustilana tarvittaessa.
Portaat yläkertaan.
Yläkerran sali oli todella pramea.
Aikoinaan lastenhuoneena toiminut kulmahuone. Maalaukset olivat keräilijän lahjoitus, eivätkä niiden esittämät henkilöt liity kartanoon.
Herrojen tupakkahuone sijaitsi aivan lastenhuoneen vieressä.
Tästä yläkerran keskellä olevasta huoneesta en muista millä nimellä sitä kutsuttiin.
Tämä sen sijaan oli ollut paraatimakuuhuone.
Kulmahuone uusrokokootyyliin.
Kartanon kylppäri oli 1920-luvulla aikansa modernein. Kylmä ja lämmin vesi tulivat ja menivät.
Viimeisessä kulmahuoneessa oli kartanoon alun perin kuulunutta esineistöä, jonka von Bonsdorff -suku on lahjoittanut kartanoa hoitavalle Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle.
Täällä oli myös jätetty seinätapettia siihen kuntoon kuin se oli vuosikymmenien hoidottomuuden aikana mennyt.
Kartanosta katsoen vasemmalla on kahvilana toimiva pehtoorinsiipi.
Sitä vastapäätä on kavaljeerisiipi yleisövessoineen.
Rakennus on myös vuokrattava tila, joskin seinissä riittäisi vielä remontoitavaa.
Vielä hurjempia näkymiä tarjoaa kuitenkin kahvilan takana oleva, taidenäyttelytilana toimiva pakaritupa.
Ainakin seinien rakenteesta ja tapettikerrosten paksuudesta saa hyvän käsityksen.
Pakaritupaa vastapäätä on rakennus, joka yleensä ei ole auki yleisölle, mutta tänä kesänäsiellä kerrottiin Bonsdorff-suvun luonnontieteellisestä kokoelmasta.
Rakennuksen takana oli vielä tällainen vaunuvajan näköinen.
Kartanoon kuuluva suuri navetta paloi sodan pommituksissa. Meren rannassa on vielä kartanoon kuuluneita ja nyt matkailukäytössä olevia rakennuksia.
Kävelymatkan päässä merenrannalla on kuitenkin toinen nähtävyys, Kakskerran kirkko, kivinen, vaikka 1700-luvulta vasta onkin.
Kellotapuli on vuodelta 1824.
Luonnollisesti kirkkomaalla on kartanon omistaneen Bonsdorff-suvun hautakappeli.
Kirkko ei ole normaalisti auki, vain tilaisuuksien aikana, mutta seurakunnan sivuilla on sen sisätiloista 360°-kuvaa.
Ehkä hieman myöhäinen kommentti, mutta huomasin, että sanoit "Brinkhallin kartano .... on saanut nimensä Turun Suurtorin Brinkkalan talosta...." Tähän saakka olen luullut päinvastoin, eli että talo jonka parvekkeelta julistetaan joulurauha olisi saanut nimensä Brinkhalin kartanosta. Kummin päin...?
VastaaPoistaSitäkin tärkeämpää olisi tietää missä alunalkujaan sijaitsi Kenraalikuvernöörin kanslia? Sehän muutti Brinkkalan taloon vasta 1815. Onko tietoa?