Pääsiäiskapina pääpostissa

Dublinin pääposti (General Post Office eli GPO) toimi vuoden 1916 pääsiäiskapinan päämajana, ja sen kellarikerrokseen on sijoitettu kapinaviikon tapahtumista, ja vähän myöhemmistäkin, kertova näyttely.

Lojalisteja, tasavaltalaisia, suffragetteja... ajan aatteet taistelivat myös Dublinin kaduilla.

Keväällä 1916 maailmansotaa oli käyty jo lähes kaksi vuotta. Hitler, Lenin ja Mussolini olivat vielä tuntemattomia suuruuksia, mutta tulevaa ennakoiden heidätkin oli merkitty kartalle.

Mutta mitä ihmettä? Missä Turku on? Ja miksi Viron saaret ja Ahvevanmaa on merkitty valkoisella?

Julisteita ja lentolehtisiä oli useampi seinällinen.

Hämärä valaistus ja heijastukset tuhosivat vitriineistä otetut kuvat varsin perusteellisesti, mutta esillä oli siis esineitä, aseita ja uniformuja. Maila on hurling-pelistä, ja viittaus urheiluseura Gaelic Athletic Assosiationin rooliin kansallisuusaatteen nousussa.

Brittiarmeijan revolverin kerrottiin olevan kopio, vaikka aitojakin luulisi maailmassa riittävän?

Linnoittautuminen rakennukseen. Kapinalliset valtasivat joukon rakennuksia ja asettuivat asemiin, joita pitivät hallussaan siihen asti kun brittiarmeija ne yksi kerrallaan valtasi takaisin.

Näyttelytekstit olivat kosketusnäytöillä, ja aika moniin ellei kaikkiin sisältyi jokin toiminnallinen elementti. Tässä saattoi latoa kumousjulistuksen tekstiä kuten latojan sen silloin täytyi tehdä, negatiivina...

ja tässä toimia kapinallisten kuriirina brittisotilaita väistellen.

Vaikuttavin oli kuitenkin tämä muutaman minuutin näytelty esitys päämajan tapahtumista postitoimistossa. Taistelut muualla oli kuvattu suoraan ylhäältä ilmeisesti digitaalisesti toteutettuina.

Aikajana tapahtumista kapinan jälkeen: maata ravistelivat vielä vapaussota 1919-21 ja sisällissota 1922-23.

Pääsiäiskapinasta on sanottava että sen välitön vastaanotto oli laimea, eikä sen aloittajien toivomaa maanlaajuista kansannousua syntynyt. Viikon sinnikäs vastarinta herätti kuitenkin ihailua, ja viimeinen niitti oli se, että britit kapinan kukistamisen jälkeen teloittivat kaikki itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajat. Kuolema teki heistä välittömästi marttyyreita kansalliseen pantheoniin. Julistuksen kopiota myytiin Dublinissa matkamuistokojuissa. En ole koskaan nähnyt että Svinhufvudin senaatin itsenäisyysjulistusta olisi noin tuotteistettu, tosin eipä heistä ketään ammuttukaan.

Kapinan 100-vuotismuistoa 2016 lienee juhlittu asianmukaisesti. Mainittakoon että IRA vietti 50-vuotisjuhlaa 1966 räjäyttämällä ensimmäisessä kuvassa oikealla näkyvän amiraali Nelsonin pylvään. Se oli selvinnyt 1916, vaikka postitoimisto ja sen ympäristö muutoin kärsivät tuhoja brittien tykkitulessa. Paikalla on nykyään yli 120-metrinen terässoiro nimeltään Valon monumentti. Tässä juurelta nähtynä...

ja tässä vähän kauempaa.

.