72. Berlin, Denkmal Friedr. Wilhelm III.
Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III (1770-1840) tulee nyt esitellyksi puolisonsa Luisen jälkeen, niin näyttää asianlaita olleen myös alkuperäisen korttisarjan numeroinnissa. Ja todella näyttää tämä Napoleonin sotien pyörteisiin joutunut kuningas jääneen jälkimaineessa vaimonsa varjoon. Fredrik Wilhelmin noustessa valtaistuimelle ensimmäinen sota vallankumouksellista Ranskaa vastaan oli jo käyty. Itävallan 1805 kärsimästä rökäletappiosta huolimatta Preussissa oli jouduttu sotainnon valtaan, minkä ilmauksnea Preussin kaartinjoukkojen kyrassieerit, Regiment der Gardes du Corps, teroittivat sapeleitaan Ranskan lähetystön portaisiin.
Seurannut sotaretki osoitti ettei pelkällä Fredrik Suuren maineella enää voinut ratsastaa. Preussi lyötiin 1806 ja apuun tullut Venäjä seuraavana vuonna. Tilsitin sanelurauha mainittiin jo Luisen kohdalla. Rauhaan pakotettu Preussi koulutti vaivihkaa reserviläisiä ja osallistui näön vuoksi Venäjän-retkeenkin. Grande Arméen tuhouduttua Preussi käänsi kelkkansa, teki ensin aselevon Venäjän kanssa ja julisti sitten sodan Ranskalle. Vuoden 1813 vapaussodan menestys ja Napoleonin kukistuminen 1814 palauttivat Preussille sen Saksan valtioiden joukossa nauttiman prestiisin.
Fredrik Vilhelm IV:n ratsastajapatsas, kuten muistamme, sijaitsi aikoinaan lähellä kuninkaalinnaa. Se on hävinnyt, mutta tämä 1849 Tiergartenin eteläosaan sijoitettu Friedrich Draken (1805-82) veistos on edelleen jäljellä, Tiergartenisa tosin vain kopiona, sillä Luisen tavoin alkuperäinen on Spandaun linnakkeessa. Draken työtä on myös Siegessäulen huipulla oleva Victoria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti