Kiirunan kaivoskaupunki oli matkan kauimmaisin kohde, ja pohjoisin paikka jossa koskaan on tullut käytyä (67°51′0″ pohjoista leveyttä). Hotellin arkkitehtuuria oli kuulemma inspiroinut Kebnekaise, ja Scancic-ketjun hotellin yläkerrasta näkyivätkin asiaankuuluvasti Skandivuoriston lumiset huiput.
Hotelli sijaitsi uudella puolella, kaupungin keskustaahan ollaan kaivoksen tieltä siirtämässä 3 km päähän entisestä paikastaan. Vanha keskusta on jo paljolti autioitunut, matkailutoimisto siellä vielä toimi.
Ratapiha pitkine malmijunineen sai sotahistoriafriikin täpinöihinsä. Kiirunan rautamalmilla oli roolinsa molemmissa maailmansodissa, rahdattuna joko etelään, tai vuorten yli Norjan Narvikiin.
Kaikkiaan 39 arvorakennusta nostetaan pyörille ja rullataan uuteen paikkaan, mm. paloasema...
mutta vanhasta kaupungintalosta siirrettiin vain kellotorni, joka seisoo nyt hotellin edustalla olevalla aukiolla.
Siirrettäviin kuuluu myös vuodelta 1912 oleva kirkko kellotapuleineen, joka onkin varsinainen paanuarkkitehtuurin manifestaatio.
Kirkko on Ruotsin suurimpia puukirkkoja, ja sisäpuoli antaakin aika katedraalimaisen vaikutelman.
Kirkon lähellä oli muistomerkki Hjalmar Lundbohmille, joka kaivosyhtiö LKAB:n johtohahmona vaikutti suuresti niin kirkon kuin koko Kiirunan rakentamiseen.
Kiiruna on myös tärkeä avaruustutkimukeskus ja rakettien laukaisupaikka. Kaupungista lähtiessä ohitettiin sen kunniaksi pystytetty Maxus-raketti.
Matka jatkui kohti seuraavaa kaivoskaupunkia, Jällivaaraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti