Etupuolen kuvassa kuningas itse, kääntöpuolella Jumalan käsi kurottamassa alas taivaasta.
Ethelredin lisänimen merkityksestä (ja miten se pitäisi kääntää) ei ole täyttä yksimielisyyttä, mutta kiistämätöntä on, ettei se mairitteleva ole. Hänen aikanaan viikingit pakottivat Englannin maksamaan lunnaita nimeltä danegeld. Käytännössä tämä merkitsi tonneittain hopeaa, jopa niin paljon, että eräät anglosaksiset rahat ovat yleisempiä löytöjä Skandinaviassa kuin Brittein saarilla.
Turun museokeskuksen raha- ja mitalikabinetissa on esillä muutamia Ethelredin ajan rahoja, mm. tämä hopeapenny, joka on peräisin nyttemmin Kaarinaan liitetyn Piikkiön kunnan alueelta, Hadvalan kylästä. Siellä sijaitsevan Ylhäisen talon vanhan päärakennuksen läheltä löydettiin toukokuussa 1949 rahakätkö maasta n. 60-70 cm syvyydestä. Se sisälsi kaikkiaan 54 rahaa, jotka sittemmin hajaantuivat Kansallismuseon, Turun kaupungin historiallisen museon sekä Malmön museon kokoelmiin. Kolikoista 28 oli peräisin Saksasta, 13 Englannista, 11 islamilaisesta maailmasta ja 2 Skandinaviasta.
Numismatiikkaa pidetään joskus tylsänä, en ollenkaan ymmärrä miksi. Pohdiskellessamme asiaa digitoijan kanssa lounaspöydän ääressä mieleen tuli erinäisiä lennokkaita syitä siihen, miksi Hadvalan maaperään haudattiin näinkin kansainvälinen aarre 1000-luvulla. Danegeldhän oli viime kädessä kiristämällä, siis rikollisesti saatua rahaa. Oliko 1000-luvun Varsinais-Suomi rahanpesupaikka ja veroparatiisi? :-)
Kirjallisuutta:
Tuukka Talvio: Coins and coin finds in Finland AD 800-1200 (2002)
Kuvat: TMK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti