Joukot koostuvat jalkaväestä, ratsuväestä, rakuunoista, tykistöstä ja pioneereista, linnoituksilla on omat varusväkensä. (Rakuunat olivat alunperin ratsastavaa jalkaväkeä ja tässä ne ovat juuri sitä eli liikkeessä ne lasketaan ratsuväeksi ja taistelussa jalkaväeksi.) Lisäksi on huoltoa kuvaavia vankkureita, laivoja, joilla voi kuljettaa joukkoja, sekä ennen kaikkea nimettyjä komentajia alkaen Kaarle XII:sta ja Pietari Suuresta. Peliaika kattaa vuodet 1707-12, vuodessa on neljä kierrosta ja kierroksessa kolme impulssia.
Sotajoukon liikkeelle saaminen edellyttää menestyksekästä heittoa marssitaulukosta (march table), ja hyvien johtajien läsnäolo helpottaa asiaa. Taistelut koostuvat linnoitusten piirityksistä ja kenttätaisteluista, ja niiden lopputulos riippuu paljon johtajien ja joukkojen laadusta (jälkimmäisen porrastus parhaasta pahimpaan on Guard-Veteran-Line-Rabble).
Kartta on S&T:n hyvää keskitasoa ja maasto luonnollisesti enimmäkseen Itä-Euroopan suurten jokien halkomaa tasankoa. Suomen sotanäyttämö on sen sijaan metsää kuten odottaa sopii, ja näyttää tältä:
Jostain syystä kartalle on päässyt Helsinkfors(sic)-niminen kyläpahanen. Pietari-Paavalin linnoitus on tuolloin laskettu jo Tallinnan (Reval) muurien veroiseksi, mutta kaikkein huiminta on että Turusta (Abo) löytyy Narvan ja Viipurin (Viborg) veroiset muurit! Turunmaan saaristo on pelin kannalta tarpeettomana jätetty pois, sisämaan suuret järvet näyttävän löytyvän.
Ruotsin ja Venäjän lisäksi on mukana on Saksin, Brandenburgin ja osmannien joukkoja sekä kasakoita. Näiden mukanaolo on riippuvainen pelin diplomatiasäännöistä. Kyseessä on kuitenkin selkeä kaksinpeli, Kaarlen ja Pietarin ratkaiseva yhteenotto idän aroilla.
Pelin lopputulos määritellään voittopisteiden määrän mukaan. Niitä saa linnoituksista hieman vaihtelevin taksoin ja itse asiassa "Abon" 10 pistettä on varsin hyvä saalis, ehkäpä siksi meille on rakennettu nuo imaginaariset muurit. Kaarlen ja Pietarin kaatuminen tai vangiksi joutuminen ei sekään anna enemmän kuin 10 pistettä. Moskova ja Pietari ovat 20 pisteen arvoisia ja jotkin linnoitukset vain viiden.
Taas täytyy myöntää, ettei ole oikein selkeitä muistikuvia pelatuista peleistä, eikä niitä kai paria enempää olekaan. Mielenkiintoista kyllä, tässä ei ole Mirandan usein peleissään käyttämää kikkaa nimeltä political track. Kyseessä on asteikko, jolla markkeri liikkuu sitä mukaan kuin sotatapahtumat kehittyvät ja yksi rökälevoitto/tappio voi heittää sen ns. takalaudasta lävitse ja lopettaa koko pelin siihen. Pultavan tappiohan oli juuri tällainen ratkaisutaistelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti