tag:blogger.com,1999:blog-6018779179181669272.post5598550969549565076..comments2024-02-15T16:30:50.493+02:00Comments on Kaponieeri: Heimosodat: Viena 1918Kari Hintsalahttp://www.blogger.com/profile/17631818091576023337noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-6018779179181669272.post-54722567078146085772019-04-08T16:08:32.324+03:002019-04-08T16:08:32.324+03:00Toisen maailmansodan jälkeen ei ymmärrettävistä sy...Toisen maailmansodan jälkeen ei ymmärrettävistä syistä välitetty muistella hanketta vallata periaatteessa Suomen kokoinen kappale Neuvostoliittoa. Silti heimosotia pitäisi tarkastella aikakauden kontekstissa. Ensimmäisen maailmansodan loppu oli aikaa jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, valtakuntia sortui ja uusia syntyi. Suur-Suomea kannattivat 1918 käytännössä kaikki porvarilliset puolueet, vaikka käytännön toimet olivat pienen aktivistipiirin heiniä.<br /><br />Itse Itä-Karjalassa haaveiltiin 1918 pikemmin itsenäisyydestä jos asiaa edes ajateltiin, suurelle osalle asialla ei ollut suurtakaan merkitystä. Heimohenki Suomeen liittymisen merkityksessä sai suuremman kannatuksen vasta vuodesta 1919 alkaen, kun bolsevikkien pakko-otot ym. olivat tulleet tutummiksi. Vuosina 1921-22 bolsevikkivaltaa sitten syntyikin suoranainen kansannousu.<br /><br />Luulen että samoin kuin sisällissodan kanssa, myös tässä tapauksessa 100-vuotismuisto on inspiroinut tutkimusta, ja uusia kirjojakin on tullut ja tulossa.<br />Kari Hintsalahttps://www.blogger.com/profile/17631818091576023337noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6018779179181669272.post-78065981665481643862019-04-08T15:46:01.059+03:002019-04-08T15:46:01.059+03:00Mielenkiintoinen artikkeli. Olen itse vastikään tu...Mielenkiintoinen artikkeli. Olen itse vastikään tutustunut tarkemmin heimosotiin ja niihin liittyviin heimo- ja Suur-Suomi-aatteeseen sekä antibolševismiin. Ollakseen historiallisesti erityisen kiehtova tapahtuma, olen hämmästynyt, miten vaatimattomasti heimosodat esitetään peruskoulun ja lukion oppikirjoissa. Käsitettä "heimosodat" ei kertaakan mainittu omissa lukiokirjoissani, vaan asia mainittiin pikaisesti ulkopolitiikkaan liittyen. Toki yleispiirteisesti Suomen historiaan sisältyy oleellisempiakin tapahtumia mainittavaksi rajallisiin aiheisiin, mikä on ymmärrettävää. Silti olen hämmästellyt vähäistä kiinnostusta näihin retkiin. Onkin ihmeellistä, että niin nopeasti verisen sodan jälkeen oltiin halukkaita taistelemaan Karjalassa tai ylipäänsä suurentamaan Suomen rajoja. On myös muistihistoriallisesta aspektista kiintoisaa, että itäkarjalaiset eivät katsoneet hyvällä näitä suunnitelmia.<br />Juuso Karhunoreply@blogger.com