Sean McMeekinin The Berlin-Baghdad Express: The Ottoman Empire and Germany's Bid for World Power, 1898-1918 (2010) kertoo ensimmäisen maailmansodan vähemmän tunnetusta puolesta. Toisin kuin muilla siirtomaavalloilla, Saksalla ei juurikaan ollut muslimialamaisia, mikä teki keisari Vilhelm II:lle mahdolliseksi Turkin-matkoillaan julistautua muslimeiden suureksi ystäväksi, ja Saksalle rahoittaa Osmanien valtakunnan halki rakennettavaa rataa, joka valmistuessaan olisi yhdistänyt Berliinin Bagdadiin, Konstantinopolin kautta.
Maailmansodan sytyttyä idea jalostettiin vielä pitemmälle. Turkki taivuteltiin sotaan liityttyään julistamaan pyhä sota, jihad, ympärysvalloille, kohteena erityisesti Iso-Britannia, jonka imperiumin alueella asui hyvinkin 100 miljoonaa muslimia. Jihadistipropagandan levitystä tuli johtamaan, ironista kyllä, juutalaisen pankkiirisuvun vesa, arkeologi Max von Oppenheim.
Hanke osoittautui suuren luokan pettymykseksi. Kaikenlaiset sheikit ja emiirit Libyasta Afganistaniin eivät pelkästä uskoninnosta ryhtyneet sotimaan yksien vääräuskoisten puolesta toisia vastaan, vaan vaativat palveluksistaan huomattavia rahasummia ja asetoimituksia, joita kumpiakin oli vaikeuksia toimittaa, sillä rata Bagdadiin ei koko osuudeltaan ehtinyt valmiiksi, ei ennen sotaa eikä sen aikana. Uskonsotureiden taisteluarvokin osoittautui varsin vähäiseksi, ja eniten saivat aikaan saksalaiset itse, joiden joukosta nousi aivan Arabian Lawrencen veroisia seikkailijoita ja sissipäälliköitä kuten Leo Frobenius, Alois Musil, Oskar von Niedermayer ja kuuluisimpana, suorastaan Persian Lawrencena tituleerattu Wilhelm Wassmuss.
McMeekinin teesi on, ettei sulttaanin julistama jihad juuri Turkin sotatoimia edesauttanut, villitsipä vain muslimeja armenialaisia ja muita kristittyjä sekä juutalaisia kohtaan tehtyihin pogromeihin. Tekijä vetää linjoja nykyhetken jihadismiin saakka, ja ehkä siinä jotain perää onkin, mutta itse laskisin enemmän syylliseksi vastaavan myöhemmän virhearvion, eli sen miten USA lietsoi jihadia Afganistanin neuvostomiehitystä vastaan - sehän kostautui tunnetulla tavalla 2001.
Islamilainen maailma ei ollut ainoa suunta, johon ympärysvaltojen piirittämä Saksa suuntasi katseensa. Samoihin aikoihin sodan alussa laadittiin muistioita myös siitä miten Venäjän suuri juutalaisväestö voitaisiin mobilisoida tsaaria vastaan. Rintamalinjan taakse jopa pudotettiin tähän yllyttäviä lentolehtisiä, niiden ainoa seuraus oli juutalaisväestöön kohdistuneet vainotoimet. Tehokkaammaksi osoittautui sittemmin bolsevikkien rahoittaminen, ja voisi kai Suomen jääkäriliikkeenkin näiden kumousoperaatioiden yhteydessä mainita.
McMeekinin kirja ilmestyi ennen ISIS:n nousua ja tuhoa. Vuosikymmentä myöhemmin kirjoittaja olisi epäilemättä löytänyt kylmääviä yhtäläisyyksia ISIS:n somekampanjoista ja Oppenheimin painattamista kehoituksista tappaa vääräuskoisia miekoin ja veitsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti