tiistai 31. maaliskuuta 2015

Omatoimista kieltenopiskelua


Eilen museon kokoelmiin luetteloitiin esine, jonka alkuperätiedot kertoivat vain että lahjoittajan mies oli sen kirpputorilta hankkinut. Laitetta on käytetty omatoimiseen kieltenopiskeluun: oikealla olevasta puisesta nupista kiertämällä voi pyörittää paperisia rullia. Vasemmanpuoleisessa rullassa on suomenkielisiä lauseita ja niiden vieressä englanninkieliset vastineet jotka paljastuvat lasissa olevan mustan kohdan alta kiertämisen myötä.


Paperirulla on koottu yhteen liimaamalla konekirjoitetuista arkeista. Oikeanpuoleinen rulla on jäänyt tyhjäksi, ehkä siihenkin on jotain sisältöä aiottu? Niinpä taas ollaan hieman arvoituksellisen esineen äärellä. Laite on epäilemättä vuosikymmeniä vanha, mutta ehkä sen alkuperä olisi näin netin kautta mahdollista selvittää?

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Kubuś alias Nalle Puh Varsovan kansannousussa

Varsovan kansannousun aikana syksyllä 1944 puolalaiset vastarintataistelijat rakensivat kokonaan omankin panssariajoneuvon. Se sai nimekseen Kubuś, suomeksi suurin piirtein "Pikku-Jaakko", mutta myös nimi jota Puolassa käytettiin Nalle Puhista (Kubuś Puchatek). Panssariauton runkona oli Chevroletin kuormuri mallia 157, ja työ tehtiin insinööri Walerian Bieleckin johdolla. Kansannousu päättyi tappioon, mutta auto säästyi. Siitä rakennettu kopio on kansannousun museon pihalla, mutta alkuperäinen on kunnostettuna Puolan sotamuseossa.


.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Blogin 5-vuotissynttärit


Päivälleen viisi vuotta sitten ilmestyi tämän blogin ensimmäinen postaus. Kaikkiaan niitä on (tämänpäiväinen mukaan lukien) ilmestynyt 1182. Kävijäklikkauksein määrä ylitti 200000 rajan aivan taannoin. Kiitokset kaikille lukijoille! :-)

Kuva aurinkoisesta Italiasta Gardajärven rannalta vuodelta 2009, kuten ensimmäisessäkin postauksessa.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Kuvia Konstantinopolista

Turun museokeskuksen kokoelmatietotoja digitoidessa nousi esiin tällainenkin esine. Puinen rasia kooltaan 27 x 18,5 x 8 cm.


CONSTANTINOPLE, a panorama with 25 of the finest views of this metropolis, kertoo kannessa oleva painokuva, ja toistaa saman saksaksi ja ranskaksi. Kun kannen avaa, löytyy sen alta rullalta 25 väritettyä painokuvaa nykyisin Istanbulina tunnetusta kaupungista. Kuvarullaa pyöritetään sivulla olevalla veivillä.


Rullaa peittävä lasi on harmi kyllä halki. Sen alta paljastuu laitteen varsin simppeli mekanismi.


Pintapuoliseksi jäänyt jäänyt googlailuni ei antanut esineestä lisätietoa, mutta kuvassa olevat länsivaltojen liput...


...ja satamassa olevat sotalaivat...


...vievät ajatukset jotensakin Krimin sodan aikoihin 1850-luvulla.

Museon kokoelmiin esine on tullut talteenottona purkutalon ullakolta keväällä 1954 osoitteesta Itäinen Pitkäkatu 31.

torstai 26. maaliskuuta 2015

Napoleon ja britit

British Museumiin on vapaa pääsy, mutta sen vaihtuvat näyttelyt voivat olla joko maksullisia tai maksuttomia. Jälkimmäisiä edusti siellä käydessämme Bonaparte and the British: prints and propaganda in the age of Napoleon.


"Kavalan Albionin" pilapiirtäjät ottivat korsikalaisesta kenraalista ja sittemmin ranskalaisten keisarista kaiken irti. Ehkä yleinen harhaluulo Napoleonista fyysiseltä kooltaan jotenkin erityisen pienenä juontuukin näistä karikatyyreistä jossa hänet aina esitetään pienenä ja ilkeänä.


Katastrofaalinen sotaretki Venäjälle tuotti Kanaalin takana paljon riemua, ja sitä käytettiin kapinan lietsomiseen Napoleonin hallitseman Euroopan eri osissa.


Kaksiulotteinen materiaali toimisi melkein paremmin kirjana kuin näyttelynä, ja monet näistä tuttuja kirjoista olivatkin, mm. James Gillrayn kuuluisa piirros, jossa Britannia ja Ranska jakavat maapalloa miekoilla viipaleisiin. Muutama esinekin mukana oli, mm. Napoleonin kuolinnaamio.


Näitä pieniä muistoesineitä yhdisti se, että ne kaikki sisälsivät Napoleonin hiuskiehkuran.


Eikä Napoleon Englannissakaan vallan ilman ystäviä ollut. Ylimmän kuvan pystin on veistänyt Antonio Canova, ja sen asettivat esille lordi ja lady Holland puutarhaansa South Kensingtoniin vuonna 1818 vastalauseena keisarin karkotukselle St. Helenalle.

Näyttely on esillä 16. elokuuta 2015 saakka.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Puolan sotamuseon SdKfz 251

Saksalainen puolitelavaunu Sonderkraftfahrzeug 251 oli tarkoitettu panssaridivisioonien jalkaväen (jota saksalaiset kutsuivat panssarikrenatööreiksi) kuljettamiseen, taisteluun sotilaat jalkautuivat. Varsovan sotamuseon pihalta löytyvä on SdKfz 251/1 Ausf. D., joka on sodan loppupuolen yksinkertaistetttua mallia. Aseistuksena siinä on kilven suojaama konekivääri.



Näitä blitzkriegin symboleiksi nousseita vaunuja valmisti Hannoversche Maschinenbau AG Hanomag, ja sotilaat rintaman molemmin puolin kutsuivat niitä Hanomageiksi.

Varsovan kapinan aikana puolalaiset saivat kaapattua kaksi Hanomagia, ja ne saivat nimet Szary Wilk ja Starówka.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Daphne & Daphnino

Alkuperäinen syy vierailuun Forum Marinumissa toissa sunnuntaina oli siellä klo 12 esitetty upouusi dokumentti kirjailija Göran Schildtin legendaarisesta purjeveneestä Daphnesta (traileri löytyy täältä), tai pikemminkin sen pelastamisesta. Schildtin luovuttua purrestaan se joutui hurrikaanin runtelemaksi Karibialla, jäi matkalla Suomeen kontin alle, ja - kuten Ralf Långbacka filmissä tunnustaa - kaatui vielä kerran ennen pääsyään ammattioppilaitoksen entisöintikohteeksi.

Filmin jälkeen piti tietysti mennä kurkkaamaan Daphnea sen nykyisessä sijoityspaikassa, samannimisessä kahvilassa osana Forum Marinumin perusnäyttelyä. Turun veneveistämöllä Ruissalossa vuonna 1935 valmistunut alus on omiaan viettämään eläkepäiviään täällä Turussa.





Mastoja varten osa kahvilasta sai huomattavasti muuta osaa korkeamman katon.


Aivan vastikään Daphne sai kannelleen jollansa Daphninon. Se oli jäänyt Lerokselle kun Daphne itse oli myyty, ja löydettiin 2013. Kunnostuksen jälkeen ovat molemmat taas yhdessä.


Dokkarista opin myös että Kreikan vesillä purjehditaan joka vuosi Göran Schildille nimetty regatta.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Mongolit Persiassa

Mongolivalloitusta kuvaavan strategiapelin oheislukemistoksi käy myös tämä Metropolitan Museum of Artin massiivinen näyttelykatalogi The Legacy of Genghis Khan: Courtly Art and Culture in Western Asia 1256-1353.

Mongolit aiheuttivat islamin maihin vyöryessään suunnatonta tuhoa, mutta toisaalta aina kaupungin vallatessaan ja asukkaat teurastaessaan säästivät käsityöläiset ja siirsivät nämä omiin maihinsa. Olojen tasaannuttua taide ja käsityö elpyivät, ja mongolivaltakunnan hajotessa nykyisen Iranin ja sen naapurimaiden alueelle syntyi Il-kaanien valtakunta. Toisin kuin Kultainen orda ja Tšagatain kaanikunta, il-kaanit pysyivät uskollisina Kiinan suurkaanille (il-kaani tarkoitti "alakaania") ja kanssakäyminen Kiinaan oli vilkasta maitse ja meritse (Marco Polon retket ajoittuvat juuri tähän aikaan).

Kaanikunnan alkuvaiheelle oli ominaista uskonnollinen suvaitsevaisuus, juutalaisia ja kristittyjä oli oli korkeissa viroissa, ja Iranin alueelle rakennettiin jopa buddhalaisia temppeleitä. Tekniikat ja kuvastot kulkivat idästä länteen, ja perinteiset kiinalaiset Feeniks-lintu ja lohikäärme ilmestyivät persialaiseen taiteeseen. Ensimmäistä kertaa sitten arabivalloituksen Persia sai oman identiteetin ja käänsi katseensa taas Keski-Aasian aroille kuten historiansa varhaisempina kausina. Mongolikaanin hovi pysyi paimentolaisina, ja pohjoisen Iranin alueella oli useita kesä- ja talvileirejä, joista osassa varsin komeita pysyviä rakennuksiakin.

Kaanin käännyttyä islamiin 1295 suvaitsevaisuus loppui ja buddhalaiset temppelit katosivat. Kaikkiaankin il-kaanien hovitaide vaikutteistaan huolimatta pysyi laajassa mielessä islamilaisen taiteen piirissä, olihan valtakunnan väestökin valtaosin muslimeja. Erityisesti kukoisti käsikirjoitusten kuvitus. Siitä on esimerkkinä kannen kuva "suuresta mongolien Shahnamehista", Persian kansalliseepoksesta. Kohtaus on Aleksanteri Suuren eli itämaisittain Iskanderin sotaretkestä Intiaan, ja se kuvaa pyörillä liikkuneita rautaisia, tulta syökseviä sotureita ja hevosia, joita kreikkalaisten kerrotaan rakentaneen.

Itseäni jäi askarruttamaan maininta Hülegü-kaanin haudasta. Sen tiedetään olevan Urmiajärven (nyt jo niemeksi muuttuneella) saarella Pohjois-Iranissa, siis varsin pienellä alueella - vaan eipä ole sitä kuulemma löydetty!

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Viktoriaaninen katu Yorkissa

Kuulin miten toisaalla Suomessa vaikuttava kollega pääsi työvaihtoon Yorkiin, ja kun tässä on pyöritty 1800-luvun Englannin tunnelmissa, niin piti kaivaa taas vuoden 2011 työmatkan kuvat esiin. Yorkin linnamuseossa on nimittäin viktoriaanisen ajan kadun (Kirkgate) ennallistus. Esittely sisäänkäynnin luona on lyhyt ja ytimekäs, kuin elokuvan alkutekstit.


Näkymä kadulle yläkerran ikkunasta.


Kadulla vallitsi ikuinen iltahämärä, mikä jo sinällään toi oman sherlockiaanisen tunnelmansa, hansom cabeineen kaikkineen.


Paloasema valmiudessa.


Kadulla oli periodiasuihin pukeutuneita oppaita.


Kauppoihin pääsee sisälle.


Oma huomioni kiintyi tähän sotilaspukimia myyvään liikkeeseen. Kruunu kustansi vormun vain rivimiehille, upseereiden tuli hankkia pukunsa itse.



Kuten näkyy, perinteinen brittiläinen punainen alkoi kenttäpuvussa tuolloin jo korvautua khakilla.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Sotaa Levantissa

Reluctant Enemies on osa Multi-Man Publishing -yhtiön tuottamaa Operational Combat Series (OCS) -sarjaa. OCS:n säännöt eivät todellakaan ole helpoimmasta päästä, yksityiskohtia ja erilaisia taulukoita riittää loputtomiin, huoltoa kuskataan kuorma-autoilla pitkin maita ja mantuja jne.

Tämänkertaisen pelin sanotaan olevan kuitenkin helpommasta päästä, vain yksi kartta ja kohtuullinen määrä joukkoja. Aiheena on yksi toisen maailmansodan vähiten tunnetuista kahinoista, operaatio Exporter eli liittoutuneiden hyökkäys Syyriaan ja Libanoniin niissä olleiden Vichyn Ranskan joukkojen kukistamiseksi. Niin läpihuutojuttu ei sotaretki ollut kuin ensin ajateltiin, mutta joka tapauksessa vastarinta kukistettiin reilussa kuukaudessa. Ranskan muukalaislegioonan sotilaita taisteli rintaman molemmin puolin, kansainyhteisön osalta asialla olivat pääasiassa australialaiset ja intialaiset joukot.

Sääntöjen mutkikkuuden vuosi aloitimme käymällä läpi esimerkkipeliä ja jatkoimme siitä omin neuvoin toisesta kierroksesta lukien. Kartta ja peli käsittää vain osan sotaretkestä, lähinnä Haifan-Ammanin-Damaskoksen-Beirutin neliön rajaaman alueen. Sen ulkopuolella liittoutuneet tunkeutuivat Syyriaan myös idästä Irakista käsin - kannen valokuvassa Bren-vaunu huristaa antiikin Palmyran raunioilla.

Jo esimerkkikierroksen aikana liittoutuneet työntyivät Libanonin rajalta Litanijoelle. Bekaan laaksossa edettiin samoille korkeuksille.


Tykistön painopiste keskitettiin rannikkokaistalle, ja sillehän voi ampua myös laivatykeillä. Aloite heitetään joka kierros, joten liittoutuneet saivat double turnin ja tilaisuuden hyökätä tykistötulen "lannistaman" vihollisen kimppuun Litanijoen yli.


Läpimurtohan siitä tuli, ja Vichy joutui vetäytymään seuraavan joen taakse.


Aavikkorintamalla olivat vastakkain tummansiniset Vichyn ja vaaleansiniset vapaan Ranskan joukot, sekä jälkimmäisten rinnalla tummanruskeat intialaisjoukot. Täällä huoltoa helpottaa etenemissuuntaan menevä rautatie.


Hyökkäys laavakentän reunalla olevia Vichyn joukkoja lyötiin takaisin. Samalla kävi ilmi, että ns. yllätysheitolla on varsin suuri merkitys taisteluissa, se voi muuttaa tuloksen aivan toiseksi kuin alkuperäiset voimasuhteet antaisivat ymärtää.


Jatkoa sotatoimiin myöhemmin.

****************

Pari päivityskuvaa kommenteissa 13.4. annettuun katsaukseen. Rannikolla ja rannikkovuorilla ei rintama ole liikkunut. Liittoutuneitten tykistökeskittymä silpaisee vihollisen kerrallaan muonavahvuudesta.


Sisämaassa eli Golanin kukkuloilla ja suuren laavakentän molemmin puolin saamansa löylytyksen seurauksena Vichyn joukot ovat  pötkineet Damaskoksen edustan kukkuloille ja jokivarteen.

.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Oxusjoen aarre

"Oxus treasure" on yksi British Museumin arvokkaimpia esinekokonaisuuksia, ja myös samannimisen Objects in Focus -sarjan kirjasen aihe. Se koostuu (kolikoita lukuun ottamatta) 180:sta kulta- ja hopeaesineestä, jotka löydettiin 1870-luvun jälkipuoliskolla Amu-Darjan (antiikin aikaiselta nimeltään Oxus) rantapenkasta silloin Buharan emiraatin, nykyisen Tadžikistanin alueelta aivan Afganistanin rajalta, paikasta nimeltä Takht-i Kuwad.

Vuonna 1880 kolme muslimikauppiasta osti esineet paikallisilta asukkailta ja lähti kuljettamaan niitä Intiaan. Afganistanin alueella rosvot ryöstivät heidät, mutta lähistöllä ollut brittiupseeri joukko-osastoineen jäljitti rosvot ja palautti kullan takaisin kauppiaille. Nämä jatkoivat matkaansa Rawalpindiin myymään esineitä, jotka erilaisten ostojen ja lahjoitusten kautta päätyivät British Museumiin, useimmat jo 1800-luvulla. Kun aikakausikin on samanaikainen Arthur Conan Doylen kanssa, niin lisäämällä murha, kosto ja verenhimoinen alkuasukaspalvelija olisi koossa ollut klassinen Sherlock Holmes -tarina, nimeltään vaikkapa Adventure of the Golden Chariot.

Kun esineiden provenienssi oli noinkin epämääräinen, on niiden alkuperästä ollut epäilyksiä ja monia tulkintoja. Uudet tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin varmistaneet esineiden aitouden, ja mitä alkuperään tulee, tulkitaan kokonaisuuden olevan peräisin seudulla sijainneesta temppelistä, ja olevan suurimmaksi osaksi votiivilahjoja. Näin on laita erityisesti pienten kultalevyjen, joissa usein on ihmishahmo, joko persialaiseen tai meedialaisen vaateparteen pukeutuneena, ja zarathustralaisen kultin uhritoimituksiin liittyvä barsom kädessään. Ajoitukseltaan ne kuuluvat akhaimenidien hallitsijasuvun kauteen (550-330 eKr.), siis sen jota vastaan kreikkalaiset kävivät persialaissotansa ja jonka Aleksanteri Suuri lopulta kukisti.

Oxusjoen aarteen löytää Britsih Museumin tietokannasta. Tältä se näyttää museon vitriinissä.



.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Suuren Pohjan sodan meritaistelu Forum Marinumissa


Kun viimeksi ehdin Forum Marinumin vaihtuvaan näyttelyyn vasta sen viimeisenä päivänä, niin nyt olin sentään vähän aikaisemmin liikkeellä, näyttely jatkuu vielä pari viikkoa. Vuonna 1714 käydyn Riilahden meritaistelun 300-vuotismuistoa vietettiin viime vuonna, jolloin näyttely Gangut-Rilax-Riilahti 1714 avautui Hangon museossa, siirtyäkseen talvella tänne Turkuun. Taistelu päättyi venäläisten voittoon ruotsalaisista, mutta näyttelyn komein esine kertoo aivan toisin päättyneestä yhteenotosta. Narvan taistelu 1700 ratkesi Ruotsin voitoksi, ja sotasaaliiksi saatiin mm. tämä nykyisin Livrustkammarenin kokoelmiin kuuluva sluuppi, itsensä Pietari Suuren Hollannin Zaandamissa rakentamaksi väitetty.


Hyvää työtä on keisari tehnyt jos perimätietoa on uskominen.



Ruotsin  Merihistoriallisesta museosta Tukholmasta oli tämä upea saaristolaivaston kaleerin pienoismalli skaalassa 1:12, esittäen mahdollisesti Sparre-nimistä alusta vuodelta 1730.


Myös Turun museokeskuksen kokoelmista lainattiin esineitä näyttelyyn, mm. tässä keskellä näkyvä ruotsalainen miekka M1685 (muut miekat Karlskronan merimuseosta).


Koskettavimpia olivat kuitenkin nämä pienet esineet, ristejä, ikoneita, nappeja, rahoja ja solkia - kaikki löytöjä Pietarsaaren edustalle syysmyrskyissä 1714 uponneista kaleereista. Muistoja merimiehistä jotka eivät koskaan sodasta palanneet (Pietarsaaren kaupunginmuseo).


Näyttely on auki 29.3. saakka.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...